veehoo Tarkoitus on levittää ajatuksiani muiden luettavaksi ja tiedostettavaksi.

Talouden kunto tärkein valuutasta riippumatta

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm puhui eilisaamuna (12.7.) asiaa eurosta ja taloudesta. Perussanoma oli, että Suomen menestyminen pitemmällä aikavälillä riippuu taloutemme kilpailukyvystä ja tuottavuuskehityksestä, ei siitä, minkä nimista valuuttaa käytämme. Euroopan talouden suurin ongelma on nyt siinä, että rahamarkkinat määräävät liikaa muuta taloutta. Se johtuu ylivelkaantumisesta, mikä on heikon taloudenpidon seuraus.

Keskeinen tavoite on päästä tilanteeseen, jossa rahamarkkinat saadaan eristettyä valtioiden talouksista. Tähän EU:n toimet tähtäävät. Peruslinja vain peittyy päivittäiseen kohu-uutisvirtaan. Markkinavoimat määräävät tahdin niin kauan kuin Euroopan maiden taloudet ovat alamaissa. Edessä on siis pitkä ja vaikea tie ennen kuin kansantaloudet pääsevät irti markkinavoimien sanelusta ja pitempi polku siihen, että politiikalla päästään ohjaamaan markkinavoimia. Se pitää kuitenkin olla tavoite.

Suomen asema nykytilanteessa on niin hyvä kuin kuin voi olla. Mekin velkaannumme, mutta tilanne on hallittavissa, kun vain emme ota liikaa kantaaksemme yleiseurooppalaisia vastuita. Tässä Urpilaisen ja Suomen hallituksen linja on paras mahdollinen. Tuemme Espanjaa sen nykyvaikeusissa vain takuita vastaan. Kun Urpilaiselta kysyttiin muiden euromaiden suhtautumista Suomen linjaan, oli vastaus yksiselitteinen. Niillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä. Ilman takuita Suomi ei ole mukana, vaikka olemme euroon sitoutuneita.

Jan Vapaavuori yrittää parhaillaan omaa irtiottoaan hallituksen lijaan kannallaan, ettei Suomen pidä takuita vaatia, kun se aiheuttaa erimielisyyttä euroalueella. Aiheuttakoot sitten. Suomen osuus kokonaispaketista on kaksi %. Se ei ole niin ratkaiseva, ettei Espanjan tukeminen ilman Suomea onnistu. Suomi varjelee vaatimuksellaan omaa talouttaan ja se toki on hallituksen velvollisuus.

Jos euroyhteisö hajoaa ja Suomi joutuu siirtymään omaan valuuttaan, ei sekään katastrofi ole, mutta ei mikään onnelakaan. Ensimmäiseksi nousevat korot. Sillä on huonot ja hyvät puolensa. Suurempi ongelma on, että pienenä valuttana Suomen rahayksikkö olisi markkinavoimien heiteltävänä.

Aivan varmasti pitäisi etsiä suuremman valuuttaalueen turvaa kenties yhdessä Saksan kanssa tai ainakin Pohjoismaiden kesken. Kaiken tämän päälle tulisi sekin vaikeus, että matkustamisessa ja muussakin kaupankäynnissä pitäisi aina erikseen turvautua valuutan vaihtoon.

Jokin uusi tilanne nykyisen pohjalta joka tapauksessa syntyy. Tällään, että taloutensa paremmin hoitavat maat jatkuvasti rahoittavat velkamaita, ei voi jatkua. Se on loputon suo. Suomi on jo nykyisillä päätöksillään kenties Vapaavuorta lukuun ottamatta irtautunut tuolta kestämättömältä linjalta. Miten jatkossa pärjäämme riipuu Suomen talouden kehityksestä. Jos olemme kilkpailukykyisiä ja tuottavuuskehitys pysyy hyvänä, me pärjäämme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Kyllähän Liisa Jaakonsaari on Vapaavuortakin innokkaampi eurointoilija. Hän oli onnettomana työministerinä Lipposen hallituksessa, joka runnoi Suomen väärään euroseuraan.

Mutta hienoa, että Heinonen nyt on myös alkanut avautua Suomen kansan puolelle. Siihen kai tarvittiin tuo Ylen gallup, joka kertoi, että demarien enemmistökin on järkiintymässä ja unohtamassa Lipposen-Jaakonsaaren tuhopolitiikan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kommentti TK:n ensimmäiseen kappaleeseen:
Tuolloin jossain TV-sketsissä oli Jaakonsaaren näköinen ja ääninen nainen, joka totesi: "Jos minä olisin työtön, niin vetäisin työvoimaministeriä turpiin!"
Pointti oli se, ettei tehtävässään välttämättä tarvitse onnistua, jotta hieno ura jatkuisi. Siinä onkin poliittisen sisäpiirin muuan vitsaus.

Mutta pitkällä tähtäimellä, etenkin nyt sos.median aikana, poliitikot eivät enää voi töppäillä ja sitten samalla edustaa esim. talouden asiantuntemusta. Ja totta on, että talouden hyvä kunto on tärkeämpi kuin käytettävän valuutan nimi.

Arvo Kuusela

Paluu markkaan olisi tosi surkea lopputulos kaikelle tälle vaivannäölle.

Blogisti on oikeassa siinä ettei se euroero mikään mahdoton tilanne olisi. Ehkä Suomalaiset osaisivat hoitaa omaa talouttaan paremmin oman valuutan turvin, todennäköisesti kuitenkin ei.

Samat ratkaisut ovat suomalaisilla kuitenkin edessä kilpailukyvyn parantamiseksi, siihen asiaan ei eurosta eroamisesta olisi mitään apua, päinvastoin.

On käsittämätöntä miten SDP:tä ja Jutta Urpiaista moititaan ja pilkataan siksi että takuita vastaan vaaditaan vakuuksia.

Varsinkin tätä vastuullista linjaa vastustetaan nyt sellaisten osapuolten taholta jotka eivät ole itse tehneet asiassa mitään, vaan, itseasiassa ovat kieltäytyneet kaikesta vastuun kantamisesta.

.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Tuskin kukaan moittii Urpilaista vakuuksien hankkimisesta, vaan äänestäjille lupaamista 100% vakuuksista. Pari viikkoa sitten Jutta lupasi, ettei Espanjan pankkeja tueta suoraan, vaan valtion kautta ja sekin vasta sitten, kun uusi uljas pankkivalvontavirasto on perustettu.

Viljo Heinonen. Vieläkö uskot, ettei Suomi osllistu ennen kuin tuo virasto on toiminnassa?

Tuleekohan Espanjan kanssa tehty sopimuskin englanniksi ja salataanko sekin pankkien pyynnöstä?

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Minä en kyllä muista, että Urpilainen olisi sadan %:n vakuuksia luvannut, vakuuksia kyllä ja sen tontin hän on hoitanut.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen
Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Sopimuksen sisältö ja mahdollinen salassapitovelvollisuus selviävät sen jälkeen, kun sopimusehdot ovat selvillä.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Tuota kysyin ja sain siihen vastauksen, kiitos. Mites tuo toinen kysymys?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Viljo. Nyt se sitten on sovittu salaiseksi. Tuleeko tuokin sopimus kansanedustajille luettavaksi englanniksi ?

Artturi Noitalahti

"Paluu markkaan olisi tosi surkea lopputulos kaikelle tälle vaivannäölle."

Meneekö oman valuutan säilyttäneillä mailla niin pelottavan huonosti, vai mikä saa sinut tällaisiin tuuminkeihin?

Veikko Vitikainen

Vastuullinen huijarimaiden tukeminen on tullut tiensä päähän. Emme enää tarvitse Euroa. Tilannetta ei pelasta enää mikään muu kuin Yhteispohjoismainen valuutta, jossa Saksa olisi mukana. Mahdoton ajatus on se, että suomi yksin ottaisi oman valuutan, koska se johtaisi taas 90-luvun valuuttakeinottelun tapaiseen toimintaan. Tarvitsemme nyt yhteispohjoismaisen valuutan jossa mukana olisi Saksa, Suomi, Ruotsi, Norja,
Tanska, Viro. Tämä valuutta palauttaisi uskottavuuden tähän pohjoismaiseen talouteen.
Euro jäisi etelän huijarimaiden huijausvaluutaksi. Ja se devalvoituisi automaattisesti etelän huijarivaltioiden talouden tasolle.
Suomelle paluu omaan markkaan ei enää nykymaailmassa ole enää Suomen etu.
Mutta Eurosta on päästävä eroon.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen
Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm puhui eilisaamuna (12.7.) asiaa eurosta ja taloudesta. Perussanoma oli, että Suomen menestyminen pitemmällä aikavälillä riippuu taloutemme kilpailukyvystä ja tuottavuuskehityksestä, ei siitä, minkä nimista valuuttaa käytämme. Euroopan talouden suurin ongelma on nyt siinä, että rahamarkkinat määräävät liikaa muuta taloutta. Se johtuu ylivelkaantumisesta, mikä on heikon talodenpidon seuraus."

Nimenomaan tämä, että ei ole väliä, minkä nimistä valuuttaa käytämme on ratkaiseva asia. Siksi meidän onkin pakko siirtyä takaisin markkaan. Eurosta olemme saaneet vain ja ainoastaan painajaismaiset tuki- ja vastuuvelat. Pois, pois ja äkkiä.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Eurosta olemme saaneet alhaiset korot ja suhteellisen vakaan hintakehityksen. Taloutemme ennustettavuus on partantunut. Nykyiset vaikeudet eivät johdu eurosta, vaan Amerikasta alkaneesta pankkikriisistä. Pois ja äkkiä tuntemattomaan loikkaaminen ei ole ratkaisu tai on ratkaisu, johon joudutaan, jos euroalue ei osaa kriisiään hoitaa.

Artturi Noitalahti

"Eurosta olemme saaneet alhaiset korot ja suhteellisen vakaan hintakehityksen."

Katsoin itsekin tuon Lindholmin haastattelun, ja hän ei kyllä pitänyt luonnottoman alhaista korkotasoa lainkaan hyvänä ja terveeseen taluteen kuuluvana asiana. Pikkuisen korkeampi korkotaso olisi hillinnyt asuntokuplan syntymistä. Eikä se hintakehitys ole tainnut oman valuutan säilyttäneissä maissa sen epävakaampi olla.

"Taloutemme ennustettavuus on partantunut. Nykyiset vaikeudet eivät johdu eurosta, vaan Amerikasta alkaneesta pankkikriisistä."

Nykyiset vaikeudet johtuvat nimen omaan eurosta. Omilla valuutoilla etelän vetelät eivät olisi missään tapauksessa saaneet tätä velkapommia rakennetuksi. Korot olisivat lähteneet rajuun nousuun. Nehän olivat noissa maissa jo valmiiksi pohjoista Eurooppaa korkeammalla.

"Pois ja äkkiä tuntemattomaan loikkaaminen ei ole ratkaisu tai on ratkaisu, johon joudutaan, jos euroalue ei osaa kriisiään hoitaa."

Ei kukaan ole ehdottanut tuntemattomaan loikkaamista. Paluu omaan, kelluvaan markkaan ei ole tuntemattomaan loikkaamista. Siitä on meillä hyviä kokemuksia 90-luvulta. Sillä selätimme talouskriisin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Heinonen, tämä väärä informaatio istuu näemmä sitkeässä. Yhdysvaltain asuntokupla ei aiheuttanut monien euromaiden hullua velkaantumista 2000-luvun alussa.

Portugali esimerkiksi rikkoi Maastrichtin sopimuksen rajat jo vuonna 2005. Lehman kaatui syksyllä 2008. Saksa ja Ranska menivät tästä rajasta läpi ennen Portugalia.

Euroopassa tehtailtiin ihan samanlaista ylivelkaistumisen riskiä kuin Yhdysvalloissakin, se vain S A T T U I puhkeamaan Yhdysvalloissa ennen.

Euromaiden hullu velkaantuminen johtui siitä, että on "saatu nauttia alhaisista koroista". Ne olivat monelle euromaalle epärealistisen alhaiset ja keskuspankki siunasi tämän asian sanomalla, että kaikki euromaat ovat riskittömiä rahoituskohteita. Pankit uskoivat, ja miksei uskoisi: sehän tiesi kuitenkin liiketoimintaa.

Kreikalla oli kaksinumeroiset lainakorot ennen euroaikaa. Silloin elelivät tarkasti vain omillaan, koska velkaantuminen aiheutti kovat kulut. Mutta sitten repesi euro-onnela, jota tässä nyt fiilistellään onnesta soikeana, kun likimain kaikki maat ovat kanttu vei.

Ja vielä muistutuksena: suomalaiset VAROITTIVAT keskuspankkia tällaisesta riskimahdollisuudesta jo vuonna 2003. Sitä ei vain haluttu kuunnella, vaan Suomea pidettiin "ongelmalapsena".

Meidän ei tulisi siksi olla tässä sopassa mukana eurollakaan.

Veikko Vitikainen

Amerikalla ei oikeastaan ole paljon mitään tekemistä Eurokriisin kanssa, päinvastoin, maailmanpankki on joutunut ottamaan vastuuta euroopan huijarimaiden aiheuttamaan järjettömään velkataakkaan. Nykyinen talouskriisi johtuu nimenomaan Eurosta. Viljon talousymmärtämisen sektori on nähtävästi aika suppea. Nuo keinotekoisen alhaiset korothan tulevat veronmaksajien kontolle maksettavaksi. Koska EKP:n korkopolitiikkahan on juuri tämän tilanteen aiheuttanutkin. Eli kriisimaille ja muillekkin on annettu tolkuttoman halpaa rahaa liian kauan, jolloin kriisimaat ottivat niin paljon rahaa kuin saivat, ja jakoivat rahat maksukyvyttömille kansalaisille Luxusasuntojen ostoon ym. ym.
Onko Viljo nähnyt merkkejä siitä, Että euroalue olisi saanut tilanteen hallintaan jollakin niskalenkillä, päinvastoin kaaos pahenee koko ajan Euromaiden politiikkojen väärien päätösten takia.
Vaikka Viljo onkin Euron vankkumaton kannattaja, niin hän tulee näkemään,
että euro on jo tuhoon tuomittu.

Pohjan Akka

"Eurosta olemme saaneet vain ja ainoastaan painajaismaiset tuki- ja vastuuvelat".

Tämä on kyllä puppua.
Emme ole saaneet eurosta vielä yhtään velkaa, alhaisempia korkokuluja kyllä.

Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, voi voi esittää selvänäköistä.

Jorma Kassinen

"Jokin uusi tilanne nykyisen pohjalta joka tapauksessa syntyy. Tällään, että taloutensa paremmin hoitavat maat jatkuvasti rahoittavat velkamaiita, ei voi jatkua. Se on loputon suo. Suomi on jo nykyisillä päätöksillään klenties Vapaavuorta lukuun ottamatta irtautunut tuolta kestämättömältä linjalta. Miten jatkossa pärjäämme riipuu Suomen talouden kehityksestä. Jos olemme kilkpailukykuyisiä ja tuottavuuskehitys pysyy hyvänä, me pärjäämme."

Katsos...
Demarit ovat heränneet.
Onkos kukaan muistanut soittaa Jaakonsaarelle että on aika ryhtyä kirjoittamaan muistelmia joissa tekojaan voi sovitella.
Paavo on jo aloittanut.

Ossi Onni

"..ei siitä, minkä nimista valuuttaa käytämme."

Ei valuutan nimellä ole merkitystä. Sillä on, toimiiko keskuspankki kuten vastuullinen suvereeni raha, ja siihen ei EU pyri, päinvastoin.

Pelaatko mustilla espanjalaista vai sisilialaista?

Artturi Noitalahti

"Keskeinen tavoite on päästä tilanteeseen, jossa rahamarkkinat saadaan eristettyä valtioiden talouksista. Tähän EU:n toimet tähtäävät. Peruslinja vain peittyy päivittäiseen kohu-uutisvirtaan. Markkinavoimat määräävät tahdin niin kauan kuin Euroopan maiden taloudet ovat alamaissa. Edessä on siis pitkä ja vaikea tie ennen kuin kansantaloudet pääsevät irti markkinavoimien sanelusta ja pitempi polku siihen, että politiikalla päästään ohjaamaan markkinavoimia. Se pitää kuitenkin olla tavoite."

Onko yhteisvaluutta euron perustaminen palvellut blogistin mielestä sitä päämäärää, että Eurooppa ei olisi markkinavoimien vietävissä? Toisin sanoen, olisiko Euroopan nykyisillä velkamailla blogistin mielestä enemmän vai vähemmän velkaa, jos rahaliittoa ei olisi lainkaan perustettu?

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Kysymys on ainakin tarkoitushakuisesti, ellei peräti väärin asetettu. Jos maailmassa olisi vallalla toisenlainen pankki- ja rahalaitosjärjestelmä ja pankeilla vastuu siitä, että niiden myöntämillä lainoilla on riittävä vakuus, ei nykyisiä ongelmia lainkaan olisi. Nykyisen pankki- ja rahalaitosjärjestelmän perustana ihmisten, yritysten ja yhteisöjen velkaannuttaminen. Perusolettamus on, että velkarahalla saadaan aikaan hyvinvointia. Ei saada. Hyvinvointia tulee vain työn kautta.

Artturi Noitalahti

En ole tästä varsinaisesti eri mieltä. Mutta kun puhumme Euroopan velkakriisistä, niin puhumme hyvin pitkälti siitä lisävelkaantumisesta, joka Euroopassa pääsi syntymään 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Katainenkin myöntää, että Euroopassa on ollut tarjolla aivan liian pitkään aivan liian halpaa velkarahaa, mutta ei kertonut syytä siihen, miksi se oli niin halpaa. Ei Kreialle, Italialle, Espanjalle, Portugalille jne ollut halpaa velkarahaa tarjolla silloin, kun nuo maat eivät vielä kuuluneet rahaliittoon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kansantaloustieteen ja taloushistorian tutkijana ja -tuntijana minua on aina ihmetyttänyt, mitä tämä uskovaisten toistama mantra tarkoittaa: "Hyvinvointia tulee vain työn kautta."

Määrittelepä meille, mitä on "työ" (ja sitten jo etukäteen: "se nyt on itsestäänselvää" jne, tms. eivät kelpaa), niin minä kerron sinulle, miten työtttömyys poistetaan viikossa.

Odottelen.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Työtä on kaikki toiminta, jolla ihminen muokkaa ympäristöään, hankkii ravintoa, tekee vaatteita, valmistaa tuotantovälineitä sekä järjestää tavaroiden ja palveluiden jakelua.

Karl Marx leinee ensimmäisenä määritellyt tarkimmin palkkatyön. Jos lähden sitä määritelmää tähän lainaamaan, tulee kommentista kovin pitkä. Minusta kuitenkin Marxin määritys palkkatyöstä ja sen luonteesta on edelleen tarkin mitä tiedän. Oma määritelmäni sisältää myös vapaaehtoisen työn, jota teemme palkkatyön lisäksi. Sitä on vaikkapa pihan siivous, pyykin pesi ja ruoan laitto eli kotityöt ja voi siiehn lukea blogikirjoittelunkin. Siinäkin syntyy jotain tulosta.

Rahalla voidaan ihmisiä motivoida työn tekoon, mutta pelkkä rahan jako ei synnytä mitään paitsi roskaa vähintäänkin jaettujen seteleiden verran. Rahalla pitää olla joku arvo, jonka vuoksi sitä kannattaa hankkia. Muuten se ei ole mitään. Kokonaisuutena talous pyörii edelleen kolmen pääprinsiipin varassa. Ne ovat maa, työ ja pääoma ja pääomakin on syntynyt työn tuloksena.

Ossi Onni

Raha saa arvon työstä. Mutta rahanmäärän lisäys nostaa kysyntää ja luo työtä. Vaikka tekisit työtä kuinka lujasti, jos rahaa ei tule lisää, tulee vain deflaatio, kysyntä ei lisäänny ja velkasi vain kasvavat. Ja työn lisäämiseksi rahaa kannattaa lisätä keskuspankista eikä synnyttää tulonsiirtoja ja korkomenoja yksityisille rahan luojille.

Eurooppa on feodalistinen ja Rotchildilainen talous. Nämä perinteet istuvat tiukassa. Ja ellei sitä pystytä (eikä kukaan edes yritä) muuttamaan Suomen pitäisi erota koko järjestelmästä ja siirtyä amerikkalaiseen "greenbackiläiseen" demokraattiseen talouteen.

Petri Kivikangas

Ei kysynnän kasvaminen edellytä rahan määrän kasvattamista. Rahan määrän kasvun vaikutuksesta reaalitalouden muuttujiin, kuten työttömyyteen, ei ole yksiselitteisiä todisteita.

Mitä tarkoitat "greenbackilaisella" taloudella? Jenkkien talous on kyllä aivan samalla tavalla Rothschildilainen kuin Euroopankin. Samat juutalaisten pyörittämät pankit siellä vetelevät naruista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Neutrality_of_money

Ossi Onni

Voihan se kysyntä kasvaa kierron nopeutumisella (ilman deflaatiota), mutta tuo nopeus taitaa olla dummy-muuttuja. Raha ei tietenkään ole neutraali. Se voi olla sitä, jos resurssit ovat lopussa, mutta esim. vuosien 1980 ja 2012 välillä velan ja työllisyyden välinen korrelaatio oli 0,8. Maksimi on 1. Eli hyvin suuri korrelaatio. Työttömyys vähenee, kun rahan määrä kasvaa. Ja näin sanoi jo Adam Smithkin 1750-luvulla.

1800-luvulla hopea oli sen ajan "fiat-raha." "Greenback" oli Lincolnin hopeadollari, jolla hän rahoitti sodan ja julkiset investoinnit. Lincolnin ajoista vuoteen 1913 Yhdysvalloissa käytiin kiivasta kamppailua hopean ja kullan (pankkiirien) rahan väillä, kunnes pankit lopulta saivat niskalenkin ja fed yksityistettiin.

Veikko Vitikainen

Vaistosinkin Viljon kommenteista jo aiemmin, että Sosialistinen järjestelmä kaikkine katastrofeineen on Viljon mielesta ainoa oikea reitti. Nyt olemme juuri samalla portilla Euron ja EU:n suhteen jossa Neuvostoliitto hajosi.
Se kertakaikkiaan oli järjestelmä jossa ihminen ei voi elää. Ja sama kohtalo tulee olemaan Eurolla ja EU:lla.
Mihin Viljo unohti sen pääoman, joka ei ole työn tuottamaa, esim. talous, ja
pörssikeinottelijat. Kokonaispääomahan on täysin kuvitteelinen käsite.
Pääoma voi yhdessä päivässä menettää arvonsa, sekä kiinteän että rahan osalta.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Hyvä havainto Vitikaiselta. Nykymaailmassa markkiavoimiin tosiaan pitää laskea myös virtuaaliomaisuus, jota on luotu ja luodaan parhaillaan erilaisilla optioilla ja johdannaiskaupoilla. Niiden ansiosta ja seurauksena virtuaaliomaisuus on paisunut yli kymmenkertaiseksi reaalitalouteen verrattuna. Kun kuitenkin koko tuolle velkavuorelle, joka tosiasiassa on pelkkää harhaa, haetaan tuottoa reaalimaailmasta, on se markkinavoimien määräävin osa.

Ainoa keino, jolla tilanne lopulta saadaan hallintaan on virtuaaliomaisuuden alas ajo. Yksi keino siihen on suusinflaatio, joka alentaa virtuaaliomaisuuden laskennallista arvvoa nopeammin kuin sitä topisaalta lisätään. Toinen keino on säätää laki, jolla pankkitoiminnasta tehdään valtion monopoli.

Silloin valtiot voivat ottaa kaikki velat kontoileen ja painaa rahaa sen velkavuoren verran. Sen jälkeen uutta rahaa ei laitettaisi liikkeelle, vaan rahaa poistuisi markkinoilta siinä vauhdissa kuin lainoja maksettaisiin. Ennen pitkää päästäisiin tasolle, jossa reaaliomaisuuden arvo vastaisi liikkeellä olevan rahan määrää.

Aivan siihen ei tarvitse päästä, sillä kaikkia velkoja ei koskaan kannata takaisin maksaa. Olennaista on, että velka painuissi kohtuuden rajoihin reaaliomaisuuteen nähden. Se voisi olla vaikkapa 50 prosenttia yli omaisuusarvojen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Hyvinvointia tulee vain työn kautta."

"Työtä on kaikki toiminta, jolla ihminen muokkaa ympäristöään, hankkii ravintoa, tekee vaatteita, valmistaa tuotantovälineitä sekä järjestää tavaroiden ja palveluiden jakelua. "

Työttömyyttä ei siis ole.

Kivaa ja turvallista tietää.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Miksi tutkijana sorrut viisasteluun? "Työttömyyttä ei siis ole." Ei niin olekaan, jos ja kun kaikki ihmisen omaksi ja muidenkin hyväksi tekemä toiminta työksi määritellään. Määritelmänä se on oikea, mutta tässä pitää erottaa mikä on palkkatyötä ja mikä on työtä, josta kylläkin syntyy jotain tulosta, mutta josta ei makseta palkkaa.

Nyky Suomesakin jotkut voivat elää omavaraistaloudessa ilman palkkatuloa, eikä heitä voi laskea työttömiksi, ei edes tulottomiksi, koska he saavat elääkseen tarvittavan tuloksen toiminnastaan, joka tarjoaa elannon, vaikkakaan ei rahaa ainakaan suoraan.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että osalla ihmisiä ei ole työtä, eikä siis palkkatuloa. Koko ajan ihmisiä irtisanotaan ja toisaalta syntyy uusia työpaikkoja, mutta muutostilanteessa, kuten nyt, ei sitä tahtia kuin työpaikat toisaalla vähenevät. Suomen työttömyysaste nyt lienee 8 %. Ei kovin korkea, mutta liian paljon työttömiä silti on. Kaikki eivät voi ryhtyä luontaiselinkeinon harjoittajiksi. Useimmilla ei ole ilman lisäkoulutusta ammattitaitoa muille aloille. Työttömyys on tämän ajan ikävä tosiasia. Ei kovin kivaa, eikä turvallista tietää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Aina vaan paranee:

"Hyvinvointia tulee vain työn kautta."

"Työtä on kaikki toiminta, jolla ihminen muokkaa ympäristöään, hankkii ravintoa, tekee vaatteita, valmistaa tuotantovälineitä sekä järjestää tavaroiden ja palveluiden jakelua. "

"Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että osalla ihmisiä ei ole työtä,... "

Puhutko nyt "työstä" vai "palkkatyöstä" - vai vaihdatko aina "sopivasti"?

PS. Tähän vielä: Olen lukenut Pääoman, ja ajatuksella. Marx ei suinkaan määrittele, mitä on "työ" tai "palkkatyö", vaan hän määrittelee tuon työn "todellisen" arvon. Tästä hän johtaa "tavaran" arvon. Yhtälö oli syy Neuvostoliiton taloudelliseen romahtamiseen; kun, kuten itse olen nähnyt, jauhot maksavat kaupassa enemmän kuin leipä (perustuen ihan Gospalnin tekemiin, Marxin oppien mukaisiin, hinnotteluihin), ei tuloksena voi olla kuin romahdus.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Marx - Engels Valitut teokset osa 1. sivulta 125 - 135 on pitkä määritelmä mitä on palkkatyö ja pääoma. Jos ja, kun olet lukenut kirjan, varmaan ymmärrät, ettei niin pitkää selvitystä voi blogiin eikä sen kommentteihin laittaa. Kaksi työn ääripäätä ovat palkkatyö ja vapaa työ. Siihen väliin mahtuvat talkoot ja muu vapaaehtoistyö.

Selkeästi olet kuitenkin väärässä siinä, että Neuvostoliitossa olisi noudatettu Marxilaista taluspolitiikkaan ja sen seurauksena jauhot maksoivat enemmän kuin leipä. Venäjällä noudatettiin suunnitelmataloutta, sen mukaista hinnoittelua ja onnetonta käytäntöä. Marxia siinä ei ollut kuin marxilaisuuden väärä tulkinta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pakkohan tämä oli tarkistaa, kun annettiin oikein lähdeviite ja kun opus kerran löytyy omastakin hyllystä:

"Marx - Engels Valitut teokset osa 1. sivulta 125 - 135 on pitkä määritelmä mitä on palkkatyö ja pääoma."

Mitäs se ZZ Top kirjoittaakaan? Näin se menee: 125 - 131 Reetu kirjoittaa siitä, mistä Kalle seuraavaksi kirjoittaa. Joten se ei ole Kallen tekstiä. 132 - 135 Kalle sitten kertoo, että palkkatyö on sitä, että työläinen myy työvoimaansa kapitalistille ja saa siitä palkkaa. Tässä on kaksi perusongelmaa:

1) Palkkatyö on sitä, että saa työvoimansa myymisestä palkkaa. Se on yhtä informatiivinen "määritelmä" kuin se, että elossa oleminen tarkoittaa sitä, että on elossa.

2) Julkishallinnon hallinnollinen työ ei ole työtä, vaikka siitä saa palkkaa, koska sitä ei myydä kapitalistille.

Muitakin ongelmia nousee, mutta tuossa keskeiset. Loppuosa kirjoituksesta tarkasteleekin sitten, kuten edellä esitin, sitä työn arvoa.

Ja tämä on herttaista:

"Marxia siinä ei ollut kuin marxilaisuuden väärä tulkinta."

Mutatis mutandis: Hitler ei ollut paha mies, kansallissosialismia vain tulkittiin väärin. Stalin ei ollut paha mies, häntä vain tulkittiin väärin. Islam on oikeasti rauhan uskonto, Koraania vain on tulkittu väärin. Listaa voi jatkaa loputtomiin. Uskovaisen uskoa ei horjuta mikään, kaikkein vähiten todellisuus. Jos todellisuus ja usko ovat ristiriidassa, pahempi juttu todellisuudelle.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tärkeintä on tuottaa tuotteita joita halutaan muuallakin kuin kuiviin imetyllä Ruhrin alueella.
Valuutalla ei ole merkitystä, oravannahatkin käyvät, jos töitämme kysytään.

Anna-Leena Nieminen

"Edessä on siis pitkä ja vaikea tie ennen kuin kansantaloudet pääsevät irti markkinavoimien sanelusta ja pitempi polku siihen, että politiikalla päästään ohjaamaan markkinavoimia. Se pitää kuitenkin olla tavoite."

Siis mitä?

Asiahan on ihan päinvastoin. Nykyinen talous- ja rahoituskriisi on seurausta juuri interventiopolitiikasta eli siitä kun poliittiset päättäjät puuttuvat talouteen sääntelyillä, asetuksilla ja lailla.

Ja huono taloudenhoito tarkoittaa suomeksi sitä että poliittiset päättäjät ovat suosiontavoittelussaan luvanneet "ummet ja lammet" kansalaisille huolimatta siitä onko siihen varaa joten on selvää että tällaisesta yhtälöstä jossa poliittiset päättäjät ensin ovat kuristaneet talouden sääntelyillä ja sitten lupaavat kansalaisille kaiken mahdollisen ja lisäävät myös korkeapalkkaisten virkamiesarmeijan määrää ja muuta krääsää eli paisuttavat valtiota ei hyvää seuraa kuten nyt nähdään.

Ja et Vilho vaikuta lainkaan ymmärtävän mitä markkinavoimat tarkoittaa, se tarkoittaa sinua ja minua eli kaikkia ihmisiä jotka ostavat esim. vaikkapa maitopurkin kaupasta.

Ja on todella kummallista ettet sosiaalidemokraattina ole tietoinen pankkien ja valtion kyseenalaisesta ja oudosta symbioosista. Sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio juuri olleessaan pankkien kanssa tässä symbioosissa kykenee kasvattamaan kokoaan vapaan yhteiskunnan kustannuksella.

Poliittiset päättäjät siis hyväksyvät täysin nykyisen kieroutuneen inflatorisen (kerska) kulutukseen perustuvan velkataloussysteemin pankki- ja rahoitusjärjestelmän tyhjästä luotuine fiat-rahoineen(euro) ja osittaiskassavarantovelvoitteineen(laillinen petos).

Kuten aikaisemmin kommentoija Artturi Noitalahti mainitsi, alhaiset korot ovat aiheuttaneet kuplia(josta muuten bloggasi tänään myös Pauli Vahtera Iltalehdessä)

Eli keinotekoinen rahan ohjailu(kin)(rahapolitiikka;korkopolitiikka) syynä krisiiin.

Todellisessa vapaassa markkintaloudessa jossa korkojen määräytyminen perustuu luontaisesti kysyntään ja tarjontaan ei kuplia pääse syntymään koska talous on silloin sananmukaisesti reaalitaloutta. Siinä poliitikot eivät pääse kikkailuillaan sitä sotkemaan.

Veikko Vitikainen

A-L N puhuu asiaa. Koska talouden ja pääoman reittien päätökset on nykyisin Euroopassa politiikkojen hallussa, niin siitähän ei voi seurata muu kuin katastrofi. Näin oli aikoinaan myöskin Neuvostoliitossa, ja tuloksethan on jo kaikkien nähtävissä.
Tämä nykyinen poliitikkojen ohjailema Eurokatastrofijärjestelmä on syyynä nykyiseen Eurokatastrofiin. Viljon pitäisi nyt vapautua Marxsin ja sosialismin vankkumattomasta kannatuksesta, ja siirtyä nykyaikaan.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Mahtoiko tuo olla yhteiskunan ohjailu ja valvonta vai sen puute, että velkakuplia pääsi syntymään. Minä olen ymmärtänyt asian niin, että pääsyy nykytilanteeseen on ollut yltitövapaa pankki- ja rahalaitostoiminta. Halvalla rahalla on aina kysyntää ja pankeilla on nykyjärjestelmässä oikeus luoda rahaa luotonlaajennuksen kautta niin paljon kuin vain saavat sitä markkinoille tungettua.

Nyt, kun virtuaaliomaisuus on paisunut noin kymmenkertaiseksi aitoon pääomaan verrattuna ja luottomarkkinat ovat tukossa, lainat eivät mene aivan niin hyvin kaupaksi kuin vuosina, jolloin velkavuoret kasvatettiin. Tosin yksityistaloudet velkautuvat edellen hälyttävää vauhtia.

Esimerkiksi Tanskassa kansalaisten velkaisuusaste on yli 200 % vuosituloista eli kansalaiselta menee keskimäärin noin 2,5 vuotta velan maksuun, vaikka sinä aikana ei kuluttaisi mitään. Mahdotontahan se on, kun syödä pitää ja jossain asua.

Minusta on toissijaista pohtia, mistä lama ja velkaantuminen alkoivat. Perimmäinen syy on holtittomassa lainan annossa ja ottamisessa myös, mutta on huomattava, että jos rahaa on avoimesti ja helposti saatavissa, kuten vaikkapa pikalainoja, aina löytyy ihmisiä, jotka velkakierteeseen sortuvat. Jo Platon akoinaan totesi, että velkaongelmia olisi vähemmän, jos lainan antajilla olisi suurempi vastuu.

Veikko Vitikainen

Voi hyvä Sylvi sentään????

"Suomen asema nykytilanteessa on niin hyvä kuin kuin voi olla. Mekin velkaannumme, mutta tilanne on hallittavissa, kun vain emme ota liikaa kantaaksemme yleiseurooppalaisia vastuita. Tässä Urpilaisen ja Suomen hallituksen linja on paras mahdollinen. Tuemme Espanjaa sen nykyvaikeusissa vain takuita vastaan".

Tuo teksti ei ole enää ymmärrettävissä minkään sabluunan läpi katsottuna.

Kyllä nyt on jollakin henkilöllä realiteetit kateissa. Jos Viljo haluaa lisää laajennettuja vastuita veronmaksajille, niin kaikki asiat eivät hänen osaltaan ole kunnossa, onkohan lääkket tullut otetuksi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

FB:ssa joku piti suurena humanismina ja järjen äänenä Jan Vapaavuoren ajatusta: "Suomen ei pitäisi vaatia vakuuksia Espanjalta."
Toisaalta, todennäköisyys on varsin suuri sille, että ennen po. vakuusneuvottelujen loppumista euroalueeseen kuuluu yksi tai useampi maa vähemmän. Tämä ei ollut oma ajatukseni.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Heinonen: Aikaisempaanne viittaan: toivottavasti sopimisten sisältö selviää maksajalle, veronmaksajalle, ennen edustajansa allekirjoitusta. Sanoitte: "sopimuksen sisältö ja mahdollinen salassapitovelvollisuus selviävät minulle, maksajalle, sen jälkeen kun sopimusehdot ovat selvillä".
Sitä todella toivon ennen allekirjoitusta.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Samaa toivon minäkin. En kuitenkaan ole tietäjä enkä ennustaja. Olen toimittaja.

Aki Mönkkönen

Mitä todellista hyötyä noista Kreikankaan vakuuksista on?
Mitä hyötyä on kysyä vakuuksia rosvomaalta, (Espanja) joka panttaa rosvoamaansa kultaa holveissaan?
Mitä hyötyä Suomelle on roikkua mukana liitossa, jossa säännöt muuttuvat kriisistä toiseen?
Miksi Suomi ei eroa eurosta, vaan uppoaa yhä syvemmällä nettomaksajan rooliin?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Mitä todellista hyötyä noista Kreikankaan vakuuksista on?"

Jotta tähän voisi vastata, olisi oleellista tietää, mitä nuo "vakuudet" tarkkaan ottaen ovat. Ja sitähän ei ole kerrottu - eikä tulla kertomaan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Niin Mönkkönen. Surkeaa, mutta tämän päivän päättäjämme pitävät kansalaisiaan hieman yhsinkertaisina.
Minulle jää tekokuitusukat, kun villaiset annamme talveksi Iberian niemimaalle. Ja perkele; Minun äitini kutomat.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Reaaliteettia on sanoa Yhdysvalloilla olevan n. 16 biljoonaa dollaria velkaa, ei tuhatkertainen määrä. Sama kertaluokan virhe Euroopan osalta.

Juha Korhonen

Suomen markalla tunnetusti tehtiin parempaa tulosta kuin eurolla. Suomen rakettimainen velkaantuminen alkoi niihin aikoihin kun alettiin puuhastella euron kanssa. Minulle ainakin tämä kertoo paljon oman valuutan ja euron hyvistä ja huonoista puolista.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Suomen velkaantuminen alkoi itse asiassa 1980 -luvun lopulla, kun pankkitoiminta vapautettiin säätelystä ja portit avatiin ulkomaisten lainojen ottoon. Lamahan siitä tuli, tosin silloin vain paikallinen. Kun siitä selvittiin ja siirryttiin euroon, alkoi sama ralli uudelleen. Tämä tarkoitta, että laman aiheuttaja ole minkään niminen valuutta, vaan pankki- ja rahaölaitosjärjestelmä, jonka perusominaisuus on ihmisten, yhteisöjen, yritysten ja valtioiden velkaannuttaminen.

Tuossa edellä Henri oikoi mittavirheen. USA:n velka on 16 biljoonaa dollaria. Euroopalla on velkaa vähemmänn noin 10 biljoonaa dollaria. Silti olemme sen kanssa suuremmmissa vaikeuksissa. Pilkkuvirheet ovat pilkkuvirheitä. Perussanoma kommentissa on oikea. Elämme velan ja virtuasaliomaisuuden kasvuun perustuvassa järjestelmässä, joka on saatava hallintaan ennen kuin se sortuu halllitsemattomasti.

Ossi Onni

Ei USA:lla ole juuri yhtään "velkaa." Heidän velkansa ovat dollareissa ja suurelta osin fedin omistuksessa. Ja fed voi ostaa kaikki pois. Velkoja ja velallinen ovat sama taho. Vain yksityinen velka on "oikeaa" velkaa, mikä pitää maksaa pois.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Totta, ja tämä tosiasia ei tunnu mahtuvan USA-fanien kaaliin.

Vesa Järvinen

"Euroopan talouden suurin ongelma on nyt siinä, että rahamarkkinat määräävät liikaa muuta taloutta."

Ei pidä paikkaansa. Euroopan talouden suurin ongelma on ollut huono tuottavuus ja heikko tuottavuuden kasvu. Useita aloja ylläpidetään keinotekoisesti verorahoista maksetuilla tuilla ja työttömyyttä on valtavasti. Tuottavuuttaan parantavia aloja kuristetaan ay-liikkeiden toimesta suojellen turhia suojatyöpaikkoja jotka tuhoavat yritysten tuottavuuden. Tuottavuutta julkisella puolella ei tarvitse lisätä vaan tervettä alueiden välistä verokilpailua pyritään ennemmin rajoittamaan.

Perimmäinen ongelma on se ettei keskimääräinen Eurooppalainen enää tuota riittävästi jotta hänen elintasonsa olisi mahdollista. Tämä johtaa jatkuvaan velkaantumiseen joka ei voi jatkua loputtomiin. Tuottavuutta pitää joko nostaa merkittävästi tai keskimääräistä elintasoa laskea selkeästi.

"Edessä on siis pitkä ja vaikea tie ennen kuin kansantaloudet pääsevät irti markkinavoimien sanelusta ja pitempi polku siihen, että politiikalla päästään ohjaamaan markkinavoimia. Se pitää kuitenkin olla tavoite."

Politiikalla ohjataan markkinat aina takuuvarmasti kurjaan tilaan. Markkinat pystyvät säätelemättöminä reagoimaan aina paljon nopeammin ja terveemmin kuin poliittisessa ohjauksessa. Nykyinen velkakriisi on pitkälti poliittisen ohjauksen aiheuttama. Pankeja ohjattiin luomaan kasvua velkarahalla välittämättä asiakkaiden todellisesta luottokelpoisuudesta samalla kun ne tiesivät että pahimmassa tapauksessa valtio pelastaa ne. Vapaassa markkinassa näin ei olisi koskaan käynyt koska liian suuria riskejä ottavat yritykset olisivat päässeet kaatumaan. Lisäkontrollit ovat vain silmänlumetta, täydellistä kontrollia ei ole koskaan ja ihmiset löytävät aina keinoja kiertää ne. Tavoitteena pitäisikin olla poliittisen markkinoiden säätelyn minimoinnin.

Arvo Kuusela

15.7.2012 04:33 Vesa Järvinen
""Euroopan talouden suurin ongelma on nyt siinä, että rahamarkkinat määräävät liikaa muuta taloutta."

Ei pidä paikkaansa. "

Tästä ja siitä mitä tämän jälkeen sanot olen samaa mieltä, mutta tämän viimeisen lauseen suhteen

" Tavoitteena pitäisikin olla poliittisen markkinoiden säätelyn minimoinnin."

Olen skeptinen.

Asiantuntijat näyttävät yleensä olevan tänä päivänä sitä mieltä että juuri säätelyn vapauttaminen on vienyt tilanteen näin pahaksi.

Uskon tähän mitä asiantuntijat ovat sanoneet, mutta voi olla että olet silti oikeassa jos asiaa tulkitaan oikein.

Säätelyn minimointi ei tarkoita säätelemättöttömyyttä vaan sitä että säätöjä on niin vähän kuin mahdollista. Kenties tällä hetkellä ollaan jo menty alle sen tarkoittamasi "minimin", sääntöjä ja niiden valvontaa ei siis ole riittävästi, tai ne on väärin kohdennettu.

Valtiot tietenkin toivovat talouden jatkuvaa kasvua ja talouden kuoppien, kuprujen ja kuplien tasaamista. Voi olla että joskus nämä kasvun varmistamiseen ja kuoppien tasoittamiseen tarkoitetut toimet vääristävät taloutta ja tuovat talouteen vain lisää kuplia ja töyssyjä. Tuskin täysin hallittuun ja tasaiseen talouden kehitykseen koskaan päästään, mutta sitä kannattaa toki yrittää.

.

Ossi Onni

Säätelemätön monopolivoima vain tuhoaa talouden kaikki tuottavat sektorit. Laissez-faire, rahalla saa poliittisia etuoikeuksia, on vain oligarkia, yhteiskunta, mistä mm. Adam Smith halusi eroon. Elinkeinovapaus on merkityksetön oikeus, jos joudut kaiken ylijäämän maksamaan mafiosoille.

Ossi Onni

Demokratian tarkoitus on nimenomaan jakaa poliittisia etuoikeuksia per kapita - periaatteella. Demokratian väline tähän on julkinen sektori.

Toimituksen poiminnat