veehoo Tarkoitus on levittää ajatuksiani muiden luettavaksi ja tiedostettavaksi.

Onneton Jykä

Kylläpä oli eilisillan TV-tentissä Kataisen mielikuvat vähissä. Suurin osa haastatteluaikaa kului sen toistamiseen, miten tärkeää on tukea Partugalia. "Minkä viestin me antaisimme Portugalille, kun täältä ilmoittaisimme, että jättäkää vain velat maksanmatta." Siinä oli pääsanoma. Käytännössä se tarkoittaa, ettei Katainen ymmärrä velkasaneerauksen luonnetta. Ei siinä ole kysymys Portugalin vapaasta valinnasta, vaan ulkoa päin ohjatusta talouden tervehdyttämisestä, jossa velkamaata ei silti kuristeta hengiltä.

Nyt Kataisen viesti oli, jos Portugali sitä edes mitenkään noterasi, ottakaa vain lisää velkaa, kyllä täältä maksetaan. Ohjaukseen toki Portugali siinäkin joutuu, mutta samalla lainakierteeseen, josta se ei millään selviä ja velkasaneeraus on edessä joka tapauksessa. Sellaista silmät ummessa tosiasioilta on Kokoomuksen EU -politiikka.

Huhtikuun 7. päivä 2011 Portugalilta tuli EU:lle avunpyyntö. Sen vastuut ovat The New York Timesin mukaan noin 286 miljardia dollaria. Suurimmat velkojat ovat Saksa 47, Ranska 45 ja Britannia 24 miljardia dollaria. Mitä tälle aiotaan tehdä jää nähtäväksi. Vihjauksia on heitelty jälleen noin 70 – 80 miljardin euron suuntaan.

Jonossa ovat sitten suuret pommit. Italialla on noin 1,4 biljoonaa dollaria velkaa. Tämä summa on siis 1400 miljardia dollaria. Suurimmat velkojat ovat Ranska 511, Saksa 190 ja Britannia 77 miljardia dollaria. Espanjan velkataakka on 1100 miljardia dollaria, josta saatavia on Saksalla 238, Ranskalla 220 ja Britannialla 114 miljardia dollaria.

Kreikka upposi viime vuonna. Sen velkataakka oli The New York Timesin mukaan toukokuun 1, 2010 noin 236 miljardia dollaria. Saatavia tästä summasta Ranskalla oli noin 75 miljardia, Saksalla 45 miljardia ja Briteillä noin 15 miljardia dollaria. Kreikalle puuhattiin kasaan tukipaketti, joka oli kooltaan noin 110 miljardia euroa. Tämä on vasta puolet puolet Kreikan kokonaisvastuista.

Kreikan velka kasvoi 110 miljardilla eurolla. Ei kai euroalueen pelastuspaketti, noin 80 miljardia euroa, ollut lahja ilman vastiketta. On ihmelogiikkaa, kun Kreikka kykenemättömänä hoitamaan 236 miljardin dollarin velkaansa, kykenee hoitamaan operaation jälkeen 236 miljardin dollarin plus 143 miljardin dollarin eli yhteensä 379 miljardin dollarin velat.

Sitten Irlanti. Maan kokonaisvelka oli toukokuussa 2010 huikeat 867 miljardia dollaria. Kyseisestä summasta saatavia Briteille oli 188 miljardia, Saksalle 184 miljardia ja Ranskalle 60 miljardia dollaria. Joulukuussa Irlannille annettiin tukipaketti joka olisi 85 miljardia euroa. Tämä paketti tuskin riittää. Kun tilanne selviää, voidaan palata todelliseen kokonaispakettiin.

Taloussanomat julkaisi maaliskuun 27, 2011 artikkelin EU:n stressitesteissä jopa kymmenkertainen virhe. Siinä päädyttiin siihen lopputulokseen, että kokonaistappiot euroalueen pankeille olisivat yhteensä noin 234 – 282 miljardia euroa. Tämä olisi siis noin 366 miljardia dollaria. Selviääkö järjestelmä, jolla on vain 8 prosentin vakavaraisuusvaade, näin pienillä tappioilla. Todemmalta vaikuttaa, että veronmaksajien syliin kaadetaan ensin pahimpia roskalainoja suuruudeltaan noin kolmannes vastuista eli noin 1000 miljardia euroa.

Tämä on sitä Jykän vastuullisuutta. Tosiasiallinen tilanne pimitetään ja puhutaan vastuun kannosta, joka käytännössä on vaikeuksien siirtoa.

http://www.wikipress.eu/index.php?page=kolumnit

http://www.wikipress.eu/index.php?page=kolumnit

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/04/10/nain-eu-pahentaa-vel...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

Jos Urpiaista sanotaan Kokomustakoplassa papukaijaksi,
niin kyllä Kävelevä Kataistrofi on oivallinen papuheikki.

Kävelevän Kataistrofin sosiaalista viestintää seuratessa
on helppo huomata, että sanoma jota suolletaan, on jonkun
muun päähän asettamaa, niin pakkomielteisesti hän käyttää
käsiään peittääkseen niiden hakeutumisen puhuvan suun eteen
tai hieraisemaan nenänpäätä.

Wanhan konnan Tuomiojan wiimeaikaiset arvailut
saattavat hyvinkin olla sitä myrkkyä (Kreikan
pankrotti) jota tämä myrkynkeittäjäpariskunta
Katainen-Kivimäki panttaa kannatuskatastrofin
pelossa.

Arktinen runoilija, kotiäiti, Harmaasusi™

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kataistrofi oli eilen ulkona kuin lintulauta. Ei tiennyt edes sitä, että hänen saksalaiset pomonsa ovat jättämässä vekselivetoisten asemat. Siinähän papattaa Kiviniemen kanssa kohta kaksistaan.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Niiden kansalaisten, jotka vielä eivät ole äänestäneet, kannattaa nyt harkita, mitä seuraa, jos nykyinen hallituspohja jatkaa. Velkaa osataan tehdä ja jakaa muille. Siihen se osaaminen loppuu. Talouden tasapainoon pitää löytää muita keinoja ja kuin velkavuoren kasvatus ja Suomen vetäminen maksamaan myös muiden velkoja.

Ilkka Järvelä

En ole vielä äänestänyt mutta käyn tänään antamassa ääneni Perussuomalaisille.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Taloustieteilijä Carmen Reinhart tänään: Kuvitelma siitä, että selvitään ilman velkajärjestelyä, on täysin väärä. http://www.eleconomista.es/economia/noticias/29827...

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Mitenkä arvovaltaiselta taholta velka-analyysi pätää tulla, ennen kuin velan kasvattajat uskovat olevansa täysin väärällä tiellä. Jos se jotain lohduttaa, sitä nopeammin romahtaa koko korttitalo. Olisi viisaampaa purkaa talousmiina hallitusti velkasaneerauksella ennen vapaata pudotusta.

Ei siihen kummoista matemaatikkoa tarvita, joka osaa päätellä velkaantumistien olevan lopussa, kun kansantuotteen kasvu ei riitä korkojen maksuun, puhumattakaan lainojen lyhennyksistä. Joidenkin kaaliin tämä kaava on liian yksikertainen.

Pertti Väänänen

Kysmys on lähinnä velkajärjestelyn aikataulusta. Katainen myönsi, että velkajärjestelyihin mennään muttei ennen vuotta 2013. Uskokoon Jyrkiä ken haluaa. Kaksi vuotta on pitkä aika esim. Kreikalle.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Carmen Reinhart odottaa Kreikan velkajärjestelyä vielä tänä vuonna. Deutsche Bankin Juergen Fitschen sanoo suoraan, ettei Kreikka kestä vuoteen 2013.http://www.handelsblatt.com/politik/international/deutsche-bank-erwartet-umschuldung-in-griechenland/4040472.html

Pentti Järvi

Carmen: "Grecia tiene problemas más allá de su deuda. Creo que a lo largo del año es razonable esperar una reestructuración de la deuda griega."

-tämän vuoden aikana

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Kahden vuoden jatkoaika merkitsee ainakin sitä, että velkavuori kasvaa vähintään nykyistä vauhtiaan koko ajan, joskin laajemmalle levitettynä. Saneeraus on sen jälkeen vastaavasti syvempi. Voi siinä käydä niinkin, että silloin saneerauksen sijasta yritetään joten kuten paikkailla talousromahduksen jälkiä.

juri g.

Juuri näin.

Mutta velkasaneeraukset alkavat siinä vaiheessa kun saksalaiset pankit ovat saataviaan riittävästi pelastaneet. Siis viimeistään vuonna 2013.

Merkel ilmoittaa uuden totuuden, Jyrki ja Mari vaihtavat mielipidettään välittömästi.

Pertti Väänänen

Joo näin on, ja SDP:ssä mietitään kuumeisesti, kuiknka tähän junaan voi hypätä vaalien jälkeen menettämättä kasvojaan.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Tuo on Väänäsen arvio. Vaalien jälkeen asia joka tapauksessa selkeytyy.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Yksi Kataisen harhaisimmista hokemista on, että joidenkin Lehmanin veljesten konkurssi aiheutti hänen kassaansa 40 miljardin (!) euron tappiot "menetettyinä verotuloina." Kas kun ei sano suoraan, että suomalaiset ovat hänelle tuon 40 miljardia velkaa.

Maailma ei kai sentään ole vielä pörssi tai pankki. Ja vaikka olisikin, ei Kataisen taidoilla pysty siellä pelaamaan. Kaveri voisi palata maan pinnalle ja lopettaa poliittisen luottamustehtävän hoitamisen jonkun kassavirtalaskelman pohjalta. Ihmiset eivät ole tase-eriä.

Käyttäjän vesimies kuva
Kaarlo Makkonen

Kannattaiskohan ihan oikeasti selvittää:
a) milloin velkasaneeraukseen joudutaan ja milloin sitä haetaan ja kuka on hakija.
b) mitä velkasaneerauksella saadaan aikaan?
c) kuka saa saneerauksessa mitäkin.
d) miten käy velkojen saajille ko maassa ja sitä ulkoapäin rahoittaneille.
d) miten käy ko yhteisölle uusien takauksien ja lainojen saannissa.
Käsittääkseni velkasaneerauksessa velat "annetaan anteeksi" Mitenkäs se oli meillä joidenkin pankkien kohdalla.?
e) Onko velkasaneeraus parempi vaihtoehto kuin se että esim Portugalin talous laitetaan sellaiseen kuntoon jolla talous tasapainottuu esim 5-10 vuodenaikana ja mahdolliset rahan lainaajat saavat rahansa sopivalla korolla takaisin eikä takaajat joudu saneerauksen maksajiksi.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Niinpä niin, kun ei ole mitään lainsäädäntöä tai periaatteita tai edes julkista keskustelua niistä. Eri maissa on konkurssi- ja saneerauslakeja, mutta ei kai Kreikan valtiota voi missään Ateenan käräjäoikeudessa saneeraukseen hakea. Pankkeja varmaankin voi.

Nyt puhutaan vain vapaaehtoisesta velkasaneerauksesta tai velkajärjestelystä (saksaksi Umschuldung). Siinä pankit ja muut velkojat sopivat keskenään esimerkiksi velkojensa leikkaamisesta tietyllä prosentilla, ja valtio sitoutuu sitten kevyempään maksuaikatauluun. Näin saadaan perittyä edes jotain.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Noin se menee, kuten Jouni Snellman arvioi. Tilanne on uusi. Kansainvälistä säännöstöä ei ole. EU:ssa ei ole tällaiseen mitenkään valmistauduttu. On vain perustettu erillinen yhtiö lainoittamaan velkamaita. Sille yhtiölle maksetaan osuuksia sinä suhteessa kuin kukin maa suoraan lainoitutukseen osallistuu. Takaukset tulevat maksuun erikseen.

Velkajärjestely on verrattomasti parempi kuin lisävelan kasaaminen ja levittäminen koko EY:n maksettavaksi. Lopulta siihen eivät riitä mitkään varannot. Jos poliittista tahtoa löytyy, velkajärjestelyn käytännön järjestelyistä sopiminen kyllä sujuu. Siten saadaan lainoista perittyä se osuus, mihin kukin velkamaa pystyy ja silti näille maille jää mahdollisuus taloutensa kehittämiseen.

Nykyinen lisälainoitus ja maiden ahdinkoon ajaminen antaa vain lisäaikaa ja kaikki kaatuu kuitenkin. Sillä välin pankit saavat etumatkaa vastuittensa piilottamiseen. Keskeisin kysymys onkin, mikä osa tappioista saadaan pankkien ja sijoittajien piikkiin ja minkä EU:n jäsenmaat joutuvat ottamaan kontolleen.

Toimituksen poiminnat