Antti Rinne http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135118/all Thu, 18 Jul 2019 23:21:37 +0300 fi Oikeus puhua tyhmiä, entä totuuksia? http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278519-oikeus-puhua-tyhmia-enta-totuuksia <p>Pääministeri Antti Rinne (Spd) esitti MTV3:n &rdquo;SuomiAreena: Arvopuheet &ndash; Rinne, Halla-aho &amp; Andersson&rdquo; ohjelmassa 16.7.2019, että sananvapauden rajat menevät siinä, että toista ei saa loukata.</p> <p>Kuten Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho keskustelussa oikein totesi, kansanryhmän solvaaminen on meillä kriminalisoitu. Kansanryhmää ei sen vuoksi saa &rdquo;loukata&rdquo;, eli solvata siten, että rikoslain teonkuvaus täyttyy. Sen sijaan muuta yleistä &rdquo;loukkaamattomuussuojaa&rdquo; ei lainsäädäntömme tunne.</p> <p>Rikoslakiimme sisältyy toki yksittäisiä kiellettyjä tekoja, kuten kunnianloukkaus, johon syyllistytään silloin, jos esitetään toisesta valheellinen väittämä tai muutoin nimitellään toista halventavasti, tai kielto levittää toisen yksityiselämää koskevia tietoja tai kuvia. Mutta lähtökohtaisesti muutoin toisen loukkaaminen on rikoslain näkökulmasta sallittua, kuten toisen tunteiden, mielipiteiden ja käsitysten loukkaaminen, kunhan ei solvata kansanryhmää.</p> <p>Kun SuomiAreenan aiheena olivat arvot, ja silti sananvapautta haluttiin kovin rajoittaa, haluaisin kysyä, voisiko <strong><em>totuudella</em></strong> olla ajassamme edes pieni arvo?</p> <p>Loukkaamisen sallittavuus on tärkeää erityisesti sen vuoksi, että totuuden kertominen usein &ndash; ainakin hetkellisesti &ndash; on omiaan loukkaamaan toista. Rinteen haikailema, totuudet kiertävä sanavapausmalli on karhunpalvelus. Vaikka totuus loukkaa, se yleensä kuitenkin kokonaisuutena sattuu vähiten. Oli sitten kysymys lähimmäisestä tai kansalaisista.</p> <p>Ja jotta totuus pääsisi esiin, joudumme sananvapauden nimissä kuulemaan toki kaikenlaista muutakin puhetta, myös ymmärtämätöntä puhetta kärkiministereiltämme. Mikä minua kyllä loukkaa. Mutta ei anneta sen häiritä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Antti Rinne (Spd) esitti MTV3:n ”SuomiAreena: Arvopuheet – Rinne, Halla-aho & Andersson” ohjelmassa 16.7.2019, että sananvapauden rajat menevät siinä, että toista ei saa loukata.

Kuten Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho keskustelussa oikein totesi, kansanryhmän solvaaminen on meillä kriminalisoitu. Kansanryhmää ei sen vuoksi saa ”loukata”, eli solvata siten, että rikoslain teonkuvaus täyttyy. Sen sijaan muuta yleistä ”loukkaamattomuussuojaa” ei lainsäädäntömme tunne.

Rikoslakiimme sisältyy toki yksittäisiä kiellettyjä tekoja, kuten kunnianloukkaus, johon syyllistytään silloin, jos esitetään toisesta valheellinen väittämä tai muutoin nimitellään toista halventavasti, tai kielto levittää toisen yksityiselämää koskevia tietoja tai kuvia. Mutta lähtökohtaisesti muutoin toisen loukkaaminen on rikoslain näkökulmasta sallittua, kuten toisen tunteiden, mielipiteiden ja käsitysten loukkaaminen, kunhan ei solvata kansanryhmää.

Kun SuomiAreenan aiheena olivat arvot, ja silti sananvapautta haluttiin kovin rajoittaa, haluaisin kysyä, voisiko totuudella olla ajassamme edes pieni arvo?

Loukkaamisen sallittavuus on tärkeää erityisesti sen vuoksi, että totuuden kertominen usein – ainakin hetkellisesti – on omiaan loukkaamaan toista. Rinteen haikailema, totuudet kiertävä sanavapausmalli on karhunpalvelus. Vaikka totuus loukkaa, se yleensä kuitenkin kokonaisuutena sattuu vähiten. Oli sitten kysymys lähimmäisestä tai kansalaisista.

Ja jotta totuus pääsisi esiin, joudumme sananvapauden nimissä kuulemaan toki kaikenlaista muutakin puhetta, myös ymmärtämätöntä puhetta kärkiministereiltämme. Mikä minua kyllä loukkaa. Mutta ei anneta sen häiritä.

]]>
5 http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278519-oikeus-puhua-tyhmia-enta-totuuksia#comments Antti Rinne Sananvapaus SuomiAreena Thu, 18 Jul 2019 20:21:37 +0000 Laura Korpinen http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278519-oikeus-puhua-tyhmia-enta-totuuksia
Tuen Teitä Pääministeri Rinne http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278474-tuen-teita-paaministeri-rinne <p>Katson näin, että kaikista Suomen tämän hetken poliitikoista juuri Teillä on oikeanlaisin asennoituminen maatamme ja sen kansalaisia kohtaan.</p><p>En ole aikaisemmin kuullut mm. kannanottoa tervehenkisten, reilujen työsuhteiden puolesta muilta poliitikoilta.</p><p>Voidaan sanoa, että ihminen viettää työssään valtaosan elämästään. Miksi tämän osa-alueen tulisi olla jollain lailla epäreilu? Samoin monet muut (hallitusohjelman) aloitteet ovat olleet tuiki tarpeellisia monelle suomalaiselle.</p><p>Oikeisto ei todennäköisesti koskaan tule ymmärtämään ihmisyyttä, millaista on olla ihminen. Siellä raha ja numerot ratkaisevat. Tämä on myös suurin haaste Teille ja hallitukselle.</p><p>Demokratiassa on syynsä sille miksi henkilö tulee valituksi. Tuin myös aikaisempaa pääministeriä, Sipilää, koska mielestäni jokainen Suomen pääministeri ansaitsee myös kansan tuen, koska hän ajaa sen parasta.</p><p>-</p><p>Palautetta kirjoituksesta voi antaa: <a href="mailto:jori.kostiainen1@gmail.com">jori.kostiainen1@gmail.com</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katson näin, että kaikista Suomen tämän hetken poliitikoista juuri Teillä on oikeanlaisin asennoituminen maatamme ja sen kansalaisia kohtaan.

En ole aikaisemmin kuullut mm. kannanottoa tervehenkisten, reilujen työsuhteiden puolesta muilta poliitikoilta.

Voidaan sanoa, että ihminen viettää työssään valtaosan elämästään. Miksi tämän osa-alueen tulisi olla jollain lailla epäreilu? Samoin monet muut (hallitusohjelman) aloitteet ovat olleet tuiki tarpeellisia monelle suomalaiselle.

Oikeisto ei todennäköisesti koskaan tule ymmärtämään ihmisyyttä, millaista on olla ihminen. Siellä raha ja numerot ratkaisevat. Tämä on myös suurin haaste Teille ja hallitukselle.

Demokratiassa on syynsä sille miksi henkilö tulee valituksi. Tuin myös aikaisempaa pääministeriä, Sipilää, koska mielestäni jokainen Suomen pääministeri ansaitsee myös kansan tuen, koska hän ajaa sen parasta.

-

Palautetta kirjoituksesta voi antaa: jori.kostiainen1@gmail.com

]]>
0 Antti Rinne Sosialidemokraatit Suomen pääministeri Wed, 17 Jul 2019 13:25:24 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278474-tuen-teita-paaministeri-rinne
Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278438-pitaisiko-puoluejohtajien-tenteissa-olla-sarjat <p>Katselinpa juuri töllöstä Porin Areenan puheenjohtaja-keskusteluja.</p><p>Tuli mieleen.</p><p>Olisiko reilua, että nämä puoluejohtaja väittelyt eroteltaisiin vähän kuin urheilussa eri sarjoihin?</p><p>Tai kuten golfissa, jossa on WHS-tasoitusjärjestelmä 2020 ts. tasoitus? Tai shakissa, jossa on ranking?</p><p>Nimittäin kun Jussi Halla-aho pesee nämä kelpo-puoluejohtajamme aina.</p><p>Niin logiikassa, argumentoinnissa ja selvyydessä. Herää vähän niinkuin sääli näitä muita kohtaan.</p><p>Tulee samanlainen olo kuin nyrkkeilyottelussa, johon on ostanut sipsit ja pop-kornit ja sitten toinen tulee ja tyrmää toisen nyrkkeilijän heti 10 sekunnissa.</p><p>Rahat takaisin!</p><p>Tuntui vähän epäreilulta. Ja vähän hävettää näiden puolesta - Antti ja Li vain toistelivat omia juttujaan.</p><p>Pitäisikö niille ostaa korvanappi, johon ministerien avustaja pataljoonat voisivat kertoa mitä pitää vastata?&nbsp;</p><p>Ja kun sitten se järkytys kun Jussi esitti argumentin....sekä toimittajat että puoluejohtajat - Antti ja Li hämmentyivät.&nbsp;</p><p>Vähän kuin bambi hämmentyy ja jähmettyy auton valokiilassa.</p><p>Ei mulla muuta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katselinpa juuri töllöstä Porin Areenan puheenjohtaja-keskusteluja.

Tuli mieleen.

Olisiko reilua, että nämä puoluejohtaja väittelyt eroteltaisiin vähän kuin urheilussa eri sarjoihin?

Tai kuten golfissa, jossa on WHS-tasoitusjärjestelmä 2020 ts. tasoitus? Tai shakissa, jossa on ranking?

Nimittäin kun Jussi Halla-aho pesee nämä kelpo-puoluejohtajamme aina.

Niin logiikassa, argumentoinnissa ja selvyydessä. Herää vähän niinkuin sääli näitä muita kohtaan.

Tulee samanlainen olo kuin nyrkkeilyottelussa, johon on ostanut sipsit ja pop-kornit ja sitten toinen tulee ja tyrmää toisen nyrkkeilijän heti 10 sekunnissa.

Rahat takaisin!

Tuntui vähän epäreilulta. Ja vähän hävettää näiden puolesta - Antti ja Li vain toistelivat omia juttujaan.

Pitäisikö niille ostaa korvanappi, johon ministerien avustaja pataljoonat voisivat kertoa mitä pitää vastata? 

Ja kun sitten se järkytys kun Jussi esitti argumentin....sekä toimittajat että puoluejohtajat - Antti ja Li hämmentyivät. 

Vähän kuin bambi hämmentyy ja jähmettyy auton valokiilassa.

Ei mulla muuta.

]]>
63 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278438-pitaisiko-puoluejohtajien-tenteissa-olla-sarjat#comments Antti Rinne Jussi Halla-aho Li Andersson Tue, 16 Jul 2019 17:58:07 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278438-pitaisiko-puoluejohtajien-tenteissa-olla-sarjat
Kiitos kun et jaa valheita Antti Rinteestä http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278337-kiitos-kun-et-jaa-valheita-antti-rinteesta <p>Antti Rinne <strong>ei</strong> ole luvannut satasta pieniin eläkkeisiin kerralla. Vappupuheessaan hän muistutti Sipilän hallituksen toimista konkreettisin esimerkein. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><u>Sipilän hallituksen menoleikkaukset</u></p><p><em>Hallituksen menoleikkaukset ovat kohdistuneet opiskelijoihin, työttömiin. lapsiperheisiin ja erityisesti pienituloisiin eläkeläisiin. Näiden ihmisten toimeentulosta on leikattu kymmeniä euroja kuukaudessa, jopa tuhansia euroja vuodessa.</em></p><p><em>Samaan aikaan erityisesti suurituloisten ihmisten verotusta on kevennetty. On luotu apteekkarivähennystä, on kevennytty miljoonaperintöjen ja isoja metsäomaisuuksia omistavien verotusta.</em></p><p><em>Tämä on lisännyt eriarvoisuutta suomalaisten keskuudessa ja jakanut kansaa kahtia.</em></p><p>&nbsp;</p><p><u>Rinteen vaihtoehto</u></p><p>Rinteen esittelemä sosialidemokraattisen puolueen tarjoama vaihtoehto rakentaa tulevaisuutta, luottamusta ja tasa-arvoa. Siihen kuuluu tarkoin suunnattuja parannuksia mm. työelämään, työttömien asemaan, lasten, perheitten ja koulutuksen tilanteeseen. &nbsp;Eläkeläisistä hän sanoo näin:</p><p><em>Erityisesti lupaan, että SDP tulee parantamaan pienillä eläkkeillä kituuttavien ihmisten, Suomen rakentajien toimeentuloa. Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin, lupaan keventää esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen alennuksilla kustannuksia ja lupaan, että SDP korjaa eläkkeensaajien verotuksessa suhteessa samojen tulojen palkansaajiin olevat epäkohdat.</em></p><p>&nbsp;</p><p><u>Valeuutiset ja<em> Demokraatin </em>uutinen</u>&nbsp;</p><p>Viikolla on levinnyt tv- ja radiouutisissa, lehtijutuissa ja somessa Rinteen puheista niin oleellisesti puutteellisia tietoja, että ne ovat itse asiassa valeuutisia ja mätäkuun juttuja. Vain <em>Demokraatti </em>kertoi yksityiskohtaisesti, mitä Rinne on missäkin vaiheessa sanonut ja luvannut. Voit lukea tekstin alla olevasta linkistä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><ul><li>Yhteistyö on voimaa - SDP on yhteistyön puolue.</li><li>Kaikki hyvä on Suomessa rakennettu yhteistoimin - paitsi tietysti kirjallisuuden, tieteen ja taiteen huippusaavutukset. Ei valheella, ilkeydellä, kiusanteolla eikä pilkalla. Kun tärkeimpiä asioita on rakennettu, se on useimmiten tapahtunut sosialidemokraattien johdolla monien ryhmien erityisesti aluksi pilkatessa, mustatessa ja vastustaessa. Vähitellen muut ovat kuitenkin tulleet mukaan. Eikä aikaakaan, niin eri tahot ovat ottaneet yhteiset aikaansaannokset omiin nimiinsä.&nbsp;</li><li>Olisiko parempi puhaltaa yhteen hiileen kuin kusta yhteiseen nuotioon?</li></ul><p>&nbsp;</p><p>---</p><p><u>Lähteet</u>&nbsp;</p><p>Puheenjohtaja Rinteen vappupuhe&nbsp;<a href="https://sdp.fi/fi/blog/puheenjohtaja-rinteen-vappupuhe/?fbclid=IwAR1RCbHo5gMM22dRc40z_kR4NpNWOTveHA3s715LOKXnkrzPFmARPzBAYVs">https://sdp.fi/fi/blog/puheenjohtaja-rinteen-vappupuhe/?fbclid=IwAR1RCbHo5gMM22dRc40z_kR4NpNWOTveHA3s715LOKXnkrzPFmARPzBAYVs</a></p><p>Rinne sai jälleen muistuttaa, mitä eläkelupaus piti sisällään: &rdquo;Nämä on sanottu alun perin vappupuheessa&rdquo;&nbsp;<a href="https://demokraatti.fi/rinne-sai-jalleen-muistuttaa-mita-elakelupaus-piti-sisallaan-nama-on-sanottu-alun-perin-vappupuheessa">https://demokraatti.fi/rinne-sai-jalleen-muistuttaa-mita-elakelupaus-piti-sisallaan-nama-on-sanottu-alun-perin-vappupuheessa</a>&nbsp;&nbsp;</p><p>15 askelta inhimillisempään eläkepolitiikkaan. Ohjelmatyö 8.1.2019&nbsp;<a href="https://sdp.fi/fi/blog/15-askelta-inhimillisempaan-elakepolitiikkaan/">https://sdp.fi/fi/blog/15-askelta-inhimillisempaan-elakepolitiikkaan/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinne ei ole luvannut satasta pieniin eläkkeisiin kerralla. Vappupuheessaan hän muistutti Sipilän hallituksen toimista konkreettisin esimerkein.  

 

Sipilän hallituksen menoleikkaukset

Hallituksen menoleikkaukset ovat kohdistuneet opiskelijoihin, työttömiin. lapsiperheisiin ja erityisesti pienituloisiin eläkeläisiin. Näiden ihmisten toimeentulosta on leikattu kymmeniä euroja kuukaudessa, jopa tuhansia euroja vuodessa.

Samaan aikaan erityisesti suurituloisten ihmisten verotusta on kevennetty. On luotu apteekkarivähennystä, on kevennytty miljoonaperintöjen ja isoja metsäomaisuuksia omistavien verotusta.

Tämä on lisännyt eriarvoisuutta suomalaisten keskuudessa ja jakanut kansaa kahtia.

 

Rinteen vaihtoehto

Rinteen esittelemä sosialidemokraattisen puolueen tarjoama vaihtoehto rakentaa tulevaisuutta, luottamusta ja tasa-arvoa. Siihen kuuluu tarkoin suunnattuja parannuksia mm. työelämään, työttömien asemaan, lasten, perheitten ja koulutuksen tilanteeseen.  Eläkeläisistä hän sanoo näin:

Erityisesti lupaan, että SDP tulee parantamaan pienillä eläkkeillä kituuttavien ihmisten, Suomen rakentajien toimeentuloa. Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin, lupaan keventää esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen alennuksilla kustannuksia ja lupaan, että SDP korjaa eläkkeensaajien verotuksessa suhteessa samojen tulojen palkansaajiin olevat epäkohdat.

 

Valeuutiset ja Demokraatin uutinen 

Viikolla on levinnyt tv- ja radiouutisissa, lehtijutuissa ja somessa Rinteen puheista niin oleellisesti puutteellisia tietoja, että ne ovat itse asiassa valeuutisia ja mätäkuun juttuja. Vain Demokraatti kertoi yksityiskohtaisesti, mitä Rinne on missäkin vaiheessa sanonut ja luvannut. Voit lukea tekstin alla olevasta linkistä. 

 

 

  • Yhteistyö on voimaa - SDP on yhteistyön puolue.
  • Kaikki hyvä on Suomessa rakennettu yhteistoimin - paitsi tietysti kirjallisuuden, tieteen ja taiteen huippusaavutukset. Ei valheella, ilkeydellä, kiusanteolla eikä pilkalla. Kun tärkeimpiä asioita on rakennettu, se on useimmiten tapahtunut sosialidemokraattien johdolla monien ryhmien erityisesti aluksi pilkatessa, mustatessa ja vastustaessa. Vähitellen muut ovat kuitenkin tulleet mukaan. Eikä aikaakaan, niin eri tahot ovat ottaneet yhteiset aikaansaannokset omiin nimiinsä. 
  • Olisiko parempi puhaltaa yhteen hiileen kuin kusta yhteiseen nuotioon?

 

---

Lähteet 

Puheenjohtaja Rinteen vappupuhe https://sdp.fi/fi/blog/puheenjohtaja-rinteen-vappupuhe/?fbclid=IwAR1RCbHo5gMM22dRc40z_kR4NpNWOTveHA3s715LOKXnkrzPFmARPzBAYVs

Rinne sai jälleen muistuttaa, mitä eläkelupaus piti sisällään: ”Nämä on sanottu alun perin vappupuheessa” https://demokraatti.fi/rinne-sai-jalleen-muistuttaa-mita-elakelupaus-piti-sisallaan-nama-on-sanottu-alun-perin-vappupuheessa  

15 askelta inhimillisempään eläkepolitiikkaan. Ohjelmatyö 8.1.2019 https://sdp.fi/fi/blog/15-askelta-inhimillisempaan-elakepolitiikkaan/

]]>
42 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278337-kiitos-kun-et-jaa-valheita-antti-rinteesta#comments Antti Rinne Demokraatti-lehti Eläkeet Valeuutinen Vappu Sat, 13 Jul 2019 18:25:16 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278337-kiitos-kun-et-jaa-valheita-antti-rinteesta
Antti Rinne koheltaa Holissa! http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278296-antti-rinne-koheltaa-holissa <p>Valtakunnassa kaikki hyvin!</p><p>Vai onko?</p><p>Maan pääuutinen on se, että Suomen pääministeri Antti Rinne (dem), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (dem.) ovat olleet Al-Holin leirin puitteilta miettimässä miten ISIS-naisia voitaisiin auttaa ja tuoda valtion varoilla Suomeen.</p><p>Tavalliselle kansalaiselle tulee mieleen, että nyt harjoitetaan valtion varoilla hämmästyttävää moraaliposeerausta. (<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/285309-juuri-nyt-antti-rinne-tapasi-al-holin-leirin-isis-naisten-lahipiiria">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/285309-juuri-nyt-antti-rinne-tapasi-al-holin-leirin-isis-naisten-lahipiiria</a>).</p><p><strong>Ymmärtävätkö ministerit mikä se ISIS oikein oli?</strong></p><p>Tokkopa tämä on Suomen kannalta viisasta?</p><p>Joidenkin mielestä ISIS-valtio oli terroristinen ja ihmisarvoa polkeva &rdquo;rogue-state&rdquo; &ndash; roistovaltio.</p><p>Monet asiantuntijat tulkitsevat ISIS-emiraatiin sivistymättömäksi rosvojoukoksi, jonka valta perustui vihaan, terroriin ja alistamiseen; naisten, lasten ja yleensä ihmisten ihmisarvon polkemiseen. Orjuuteen, raiskauksiin ja rikoksiin ihmisryhmiä kohtaan.</p><p>Kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuten entinen englantilainen valtiomies William Ewart Gladstone aikoinaan totesi Turkin aikoinaan harjoittamasta terrorista Bulgariasta &ndash; kyse oli &rdquo;saatanallisista orgioista&rdquo; &ndash; &rdquo;Satanic orgies&rdquo;.</p><p><strong>Tutkitaanko niitä, jotka paapotaan Suomeen?</strong></p><p>Jotkut myös epäilevät, että nämä naiset eivät menneet sinne pakotettuna tai velvollisuudesta vaan halukkaasti osallistumaan tähän alistamiseen, paikallisten asukkaiden omaisuudesta nauttimiseen ja kaiken kaikkiaan että he osallistuivat rikostoverina vakavaan rikokseen ihmiskuntaa kohtaan.</p><p>&nbsp;On myös luultavaa, että viedessään lapset sotatoimialueelle he vaaransivat lastensa hengen.</p><p>Nyt nämä naiset paapotaan tänne valtion varoilla vaikka vaikeuksiin joutunut tavallinen Suomen kansalainen kyllä maksaa kulunkinsa jos joutuu vaikeuksiin ulkomailla.</p><p>Paljonko heistä maksetaan leirien mafialle? Entä pannaako nämä naiset syytteeseen kansanmurhasta? Vastaavatko he teoistaan vain tutkitaanko näiden naisten tekemisiä? Tuleeko Suomesta jonkinlainen lepokoti tai &rdquo;safe haven&rdquo; terroristiseen toimintaan osallistuneille ihmisille?</p><p><strong>Antti Rinne ja Holigate</strong></p><p>Se, että vihreät ministerit osallistuivat tähän hyve-paraatiin, tuntuu jotenkin luonnolliselta. Heidän &rdquo;tehdas-asetuksensa&rdquo; ovat penseät tavallisten suomalaisten arvoille ja auttamiselle. Samoin kuten Laitigatessa nähtiin, vihreille ihmisarvot pysähtyvät 60 vuoden ikään.</p><p>Mutta ei nyt mollata heitä. He nyt vaan ovat kertakaikkiaan sellaisia kuin ovat. &nbsp;</p><p>Mutta Antti hyvä?</p><p>Miksi sinä?</p><p>Sinun pitäisi ymmärtää, että olet Suomen pääministeri. Sinun pitäisi ohjata tätä Suomi-nimistä tervahöyryä &ndash; ei kuskaamassa ISIS-morsiammia Suomeen tai jaella rahaa Afrikan korruptioon.</p><p>Luulen, että Suomessa on aika paljon hyviä ja fiksuja demareita, jotka ihmettelevät sinun toimintaasi. He ovat jo ihmetelleet minulle, että onko Antin moraalinen kompassi nyt ihan sekaisin&hellip;</p><p>Lopeta hyvä Antti! Näiden tovereiden nimissä ja suuren suomalaisen enemmistön nimissä - lopeta se koheltamimnen ja kohkaaminen.</p><p>Tule hoitamaan Suomen asioita. Silloin kun meillä on täystyöllisyys, onnellisia eläkeläisiä ja tyytyväisiä lapsiperheitä&hellip;.silloin sitä voi auttaa Afrikkaa. Vaikka viemällä sinne koulutusta. &nbsp;</p><p>Tässä Sinulle kelpo Anttimme vielä viesti järjen sana oikealta demarijohtajalta &ndash; Väinö Tannerilta.</p><p>Hänellä oli moraalinen kompassi selvänä.</p><p>&rdquo;&hellip;väitän, että tämän maan työväki on isänmaallista&hellip;&rdquo; (vuonna 1936 eduskunnassa &ndash; itsenäisyyspäivän aattona).</p><p>ps. Kepu on muuten tämän hallituksen moraaliposeerauksen ulkopuolella. Tarkoituksella vai siksi, että se nyt mitätön suuren tässä hallituksessa?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtakunnassa kaikki hyvin!

Vai onko?

Maan pääuutinen on se, että Suomen pääministeri Antti Rinne (dem), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (dem.) ovat olleet Al-Holin leirin puitteilta miettimässä miten ISIS-naisia voitaisiin auttaa ja tuoda valtion varoilla Suomeen.

Tavalliselle kansalaiselle tulee mieleen, että nyt harjoitetaan valtion varoilla hämmästyttävää moraaliposeerausta. (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/285309-juuri-nyt-antti-rinne-tapasi-al-holin-leirin-isis-naisten-lahipiiria).

Ymmärtävätkö ministerit mikä se ISIS oikein oli?

Tokkopa tämä on Suomen kannalta viisasta?

Joidenkin mielestä ISIS-valtio oli terroristinen ja ihmisarvoa polkeva ”rogue-state” – roistovaltio.

Monet asiantuntijat tulkitsevat ISIS-emiraatiin sivistymättömäksi rosvojoukoksi, jonka valta perustui vihaan, terroriin ja alistamiseen; naisten, lasten ja yleensä ihmisten ihmisarvon polkemiseen. Orjuuteen, raiskauksiin ja rikoksiin ihmisryhmiä kohtaan.

Kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuten entinen englantilainen valtiomies William Ewart Gladstone aikoinaan totesi Turkin aikoinaan harjoittamasta terrorista Bulgariasta – kyse oli ”saatanallisista orgioista” – ”Satanic orgies”.

Tutkitaanko niitä, jotka paapotaan Suomeen?

Jotkut myös epäilevät, että nämä naiset eivät menneet sinne pakotettuna tai velvollisuudesta vaan halukkaasti osallistumaan tähän alistamiseen, paikallisten asukkaiden omaisuudesta nauttimiseen ja kaiken kaikkiaan että he osallistuivat rikostoverina vakavaan rikokseen ihmiskuntaa kohtaan.

 On myös luultavaa, että viedessään lapset sotatoimialueelle he vaaransivat lastensa hengen.

Nyt nämä naiset paapotaan tänne valtion varoilla vaikka vaikeuksiin joutunut tavallinen Suomen kansalainen kyllä maksaa kulunkinsa jos joutuu vaikeuksiin ulkomailla.

Paljonko heistä maksetaan leirien mafialle? Entä pannaako nämä naiset syytteeseen kansanmurhasta? Vastaavatko he teoistaan vain tutkitaanko näiden naisten tekemisiä? Tuleeko Suomesta jonkinlainen lepokoti tai ”safe haven” terroristiseen toimintaan osallistuneille ihmisille?

Antti Rinne ja Holigate

Se, että vihreät ministerit osallistuivat tähän hyve-paraatiin, tuntuu jotenkin luonnolliselta. Heidän ”tehdas-asetuksensa” ovat penseät tavallisten suomalaisten arvoille ja auttamiselle. Samoin kuten Laitigatessa nähtiin, vihreille ihmisarvot pysähtyvät 60 vuoden ikään.

Mutta ei nyt mollata heitä. He nyt vaan ovat kertakaikkiaan sellaisia kuin ovat.  

Mutta Antti hyvä?

Miksi sinä?

Sinun pitäisi ymmärtää, että olet Suomen pääministeri. Sinun pitäisi ohjata tätä Suomi-nimistä tervahöyryä – ei kuskaamassa ISIS-morsiammia Suomeen tai jaella rahaa Afrikan korruptioon.

Luulen, että Suomessa on aika paljon hyviä ja fiksuja demareita, jotka ihmettelevät sinun toimintaasi. He ovat jo ihmetelleet minulle, että onko Antin moraalinen kompassi nyt ihan sekaisin…

Lopeta hyvä Antti! Näiden tovereiden nimissä ja suuren suomalaisen enemmistön nimissä - lopeta se koheltamimnen ja kohkaaminen.

Tule hoitamaan Suomen asioita. Silloin kun meillä on täystyöllisyys, onnellisia eläkeläisiä ja tyytyväisiä lapsiperheitä….silloin sitä voi auttaa Afrikkaa. Vaikka viemällä sinne koulutusta.  

Tässä Sinulle kelpo Anttimme vielä viesti järjen sana oikealta demarijohtajalta – Väinö Tannerilta.

Hänellä oli moraalinen kompassi selvänä.

”…väitän, että tämän maan työväki on isänmaallista…” (vuonna 1936 eduskunnassa – itsenäisyyspäivän aattona).

ps. Kepu on muuten tämän hallituksen moraaliposeerauksen ulkopuolella. Tarkoituksella vai siksi, että se nyt mitätön suuren tässä hallituksessa?

 

]]>
53 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278296-antti-rinne-koheltaa-holissa#comments Äärijärjestö Isis Antti Rinne Fri, 12 Jul 2019 15:27:23 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278296-antti-rinne-koheltaa-holissa
Ministerit äärioikeiston ampumaharjoitusten maalitaluina! http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278267-ministerit-aarioikeiston-ampumaharjoitusten-maalitaluina <p>Eilen Facebookiin ilmestyi valokuvia, joissa henkilö ampuu hymiönaamoin sensuroituja kuvia kohti. Julkaistujen kuvien yhteydessä kerrottiin muun muassa, että kuvassa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen johtaja Antti Niemi oli tähtäämässä ilmeisesti opetusministeri Li Anderssonin (vas.), pääministeri Antti Rinteen (sd.) ja työministeri Timo Harakan (sd.) naamatauluihin.</p><p>Kuvien julkaisija kertoo myös, että kansallismielisten liittouman julkaisemassa leiriraportissa poliitikkojen kasvoista tehtyjä &quot;maalitauluja&quot; on sensuroitu hymiöillä.</p><p>Kansallismielisten liittouman (KL) leirin touhuista kertoivat ensimmäisinä Varisverkoston aktiivit. <a href="https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2019/07/11/ketaan-ei-kiinnosta/">Sakari Timonen kirjoittaa omassa blogissaan</a>, että kaksi ääripäätä ovat tässä vastakkain. <em>Toisessa ääripäässä ovat vasemmistolaiset anarkistit ja toisessa isänmaalliset kansallismieliset.&nbsp; </em></p><p>Timonen ihmettelee myös median hiljaisuutta KL:n leiritouhuihin liittyen. Ainakin <a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Maalitauluna-demarip%C3%A4%C3%A4ministeri-Antti-Rinne-%C3%A4%C3%A4riliikkeen-kes%C3%A4leirill%C3%A4-ammuttiin-vasemmistopoliitikkojen-kasvoista-tehtyihin-maalitauluihin/1403441?fbclid=IwAR3m60hs7BxO3bsIAU4aVT6APp_VrIrxGPc-aAIz-UNOIM8pjrdGUgeDxCs">Keskisuomalainen </a>on tänään kirjoittanut asiasta.&nbsp;&nbsp; Sen sijaan, moni ei enää ihmittele, että Leirille osallistuivat muun muassa Tampereen perussuomalaisten hallituksen jäsen<strong>&nbsp;</strong>Seikku Kaita ja Helsingin perussuomalaisten hallituksen varajäsen Karin Zeiger.</p><p>Facebookissa ja Twitterissä keskustellaan kuvien aitoudesta. Jos KL:n leirillä ammuttiin ministereiden päitä, kuten väitetään tai joku vääristeli kuvia, molemmissa tapauksissa on kyse hälyttävästä asiasta. Viranomaisten tulisi tutkia asiaa joka tapauksessa.</p><p>Saako ministereitä ampua edes leikin vuoksi? Erään norjalaisen kansallismieliseksi itseään tituleeraavan henkilön hirmuteot sosialidemokraattisten nuorten leirillä ovat vielä tuoreessa muistissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen Facebookiin ilmestyi valokuvia, joissa henkilö ampuu hymiönaamoin sensuroituja kuvia kohti. Julkaistujen kuvien yhteydessä kerrottiin muun muassa, että kuvassa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen johtaja Antti Niemi oli tähtäämässä ilmeisesti opetusministeri Li Anderssonin (vas.), pääministeri Antti Rinteen (sd.) ja työministeri Timo Harakan (sd.) naamatauluihin.

Kuvien julkaisija kertoo myös, että kansallismielisten liittouman julkaisemassa leiriraportissa poliitikkojen kasvoista tehtyjä "maalitauluja" on sensuroitu hymiöillä.

Kansallismielisten liittouman (KL) leirin touhuista kertoivat ensimmäisinä Varisverkoston aktiivit. Sakari Timonen kirjoittaa omassa blogissaan, että kaksi ääripäätä ovat tässä vastakkain. Toisessa ääripäässä ovat vasemmistolaiset anarkistit ja toisessa isänmaalliset kansallismieliset. 

Timonen ihmettelee myös median hiljaisuutta KL:n leiritouhuihin liittyen. Ainakin Keskisuomalainen on tänään kirjoittanut asiasta.   Sen sijaan, moni ei enää ihmittele, että Leirille osallistuivat muun muassa Tampereen perussuomalaisten hallituksen jäsen Seikku Kaita ja Helsingin perussuomalaisten hallituksen varajäsen Karin Zeiger.

Facebookissa ja Twitterissä keskustellaan kuvien aitoudesta. Jos KL:n leirillä ammuttiin ministereiden päitä, kuten väitetään tai joku vääristeli kuvia, molemmissa tapauksissa on kyse hälyttävästä asiasta. Viranomaisten tulisi tutkia asiaa joka tapauksessa.

Saako ministereitä ampua edes leikin vuoksi? Erään norjalaisen kansallismieliseksi itseään tituleeraavan henkilön hirmuteot sosialidemokraattisten nuorten leirillä ovat vielä tuoreessa muistissa.

]]>
93 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278267-ministerit-aarioikeiston-ampumaharjoitusten-maalitaluina#comments äärioikeisto suomessa Antti Rinne Poliittinen väkivalta Thu, 11 Jul 2019 13:01:15 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278267-ministerit-aarioikeiston-ampumaharjoitusten-maalitaluina
Lääkkeet vai nälkä? http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278195-laakkeet-vai-nalka <p>Pääministeri kävi kirjastossa Riihimäellä.&nbsp;&quot;Hän (Rinne) sanoo kuulleensa viime vuosina vaalikiertueilla usein, kuinka ihmiset joutuvat miettimään, onko heillä varaa ostaa lääkkeitä vai ruokaa. - Semmoista tilannetta ei saa olla Suomessa kenelläkään, Rinne nostaa ääntään.&quot;</p><p><strong>Antti Rinne</strong> on j<a href="https://www.lauttakyla.fi/uutinen/250217/antti-rinne-piipahti-huittisissa">o pari vuotta kertonut tätä kauhutarinaa</a> kuinka oli torilla tavannut eläkeläisnaisen, joka &quot;joutuu valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä&quot;.</p><p>Rinne on <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006090157.html">liittänyt tämän nimenomaan eläkeläisiin</a>, tarkoituksenaan korostaa &quot;vappusatasensa&quot; tarpeellisuutta. &quot;&ndash;Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että vuonna 2019 &ndash; Suomen ollessa yksi maailman rikkaimmista valtioista &ndash; maamme rakentaneet ihmiset joutuvat miettimään, ostavatko he ruokaa vai lääkkeitä&quot;.</p><p>Viime vaalikaudella hän liitti &quot;lääkkeet vai ruoka&quot; -puheensa Sipilän hallituksen leikkauksiin.&nbsp;</p><p>Rinne ei ole ainoa poliitikko, joka tätä sosiaalipornahtavaa puheenpartta levittää.&nbsp;</p><p>Minua on&nbsp;alusta asti harmittanut, että kyllä valtakunnantason poliitikkojen pitäisi tietää, miten ja milloin sosiaaliturva toimii Suomessa eikä levittää disinformaatiota.</p><p>Fakta on, ettei Suomessa jouduta kokoaikaisesti valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä. Jos&nbsp; on niin köyhä oikeasti, voi mennä Kelaan, hakea ja saada toimeentulotukea, saada suoran sähköisen maksusitoumuksen reseptilääkkeilleen, marssia mihin tahansa apteekkiin ja <a href="https://www.kela.fi/toimeentulotuki-laakkeet-ja-maksusitoumus-apteekkiin?fbclid=IwAR3cyiK4HbUq6hnm1VRtNtvHkfALZmGIVZLN4AmQx8rApkLiQS9jB_PZtsg">noutaa lääkkeensä ilman rahaa</a>.</p><p>Vanhus voi olla haluton hakemaan toimeentulotukea. Tai hän ei osaa hakea sitä eikä Kelan toimistoa ole lähellä.</p><p>Mutta siitä pitäisi päästä eroon.</p><p>Kauhistelun ja voivottelun sijaan poliitikkojen täytyy etsiä keinoja, miten vanhuksen lääketalous voidaan pitää kunnossa esimerkiksi kotihoitajien tai kotihoidon säännöllisen palvelutarvearvioinnin yhteydessä.&nbsp;</p><p>Lääkkeet voivat jäädä hankkimatta, jos ei kuulu toimeentulotuen piiriin ja samassa kuussa on vaikkapa pesukone&nbsp; rikki, auto vaatii rahaa tai lasten harrastusmaksut erääntyvät.&nbsp; Tai jos ei ole ymmärtänyt varautua kuun lopulla tulevaan lääkeostoon.&nbsp;</p><p>Yhteiskunta tai mikään muukaan taho (ehkä sukulaisia lukuun ottamatta) ei kuitenkaan kykene tulemaan eikä sen kuulu tulla aina hätiin ihmisen yllättävissä menoissa. Tuskin yllättävät auto tms. menot kuitenkaan ihmisen välttämättömän pitkäaikaislääkityksen taloudellinen este ovat.</p><p>Kaikki lääkkeet eivät kuulu kelakorvausten eivätkä toimeentulotuen piiriin, mutta&nbsp;kukaan ei kuole siihen, ettei voi ostaa käsikauppasärkylääkettä, erektiolääkettä tai satunnaista heinänuhalääkettä, jotka ovat korvausten ulkopuolella. Jos esim. säryt ovat todellinen ongelma, terveyskeskuslääkäristä saa reseptin varmasti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kotihoito voisi järjestää vanhukselle maksuttomat lääkkeet tarvittaessa</strong></p><p>Rinne on yhdistänyt tämän lääkekeskustelun vappusatasen perusteluun ja siinä vanhuksiin.</p><p>Minun pointtini on, että jos on suuri joukko vanhuksia, joilla on jatkuva ongelma lääkkeiden maksamisen kanssa niin kyllä poliitikkojen pitäisi tietää, että tässä asiassa on viime vuosina tultu pitkälle vastaan toimeentulotukeen sisältyvän sähköisen maksusitoumuksen avulla.</p><p>Poliitikkojen pitäisi julkisessa keskustelussa mieluummin tuoda tätä esiin kuin&nbsp;pimittää ja luoda mielikuvaa, että yhteiskunta ei muka tee mitään.</p><p>Poliitikkojen pitäisi valistaa kansalaisia näiden oikeudesta sosiaaliturvaan - ei pelkästään levittää kauhutarinoita.&nbsp;</p><p>Soteuudistus voi tuoda tähän työkaluja, kunhan poliitikot tarttuvat niihin.&nbsp;</p><p>Se, että lääkkeitä määrättäessä selvitettäisiin onko potilaalla varaa niihin, olisi perustavanlaatuista sosiaali- ja terveystoimen integraatiota. Kansallinen tulorekisteri voisi toimia tässä apuna.</p><p>Ainakin kunnallisen kotihoidon piirissä olevien vanhusten kohdalla voitaisiin rakentaa tällainen terveys- ja sosiaalitoimen yhteys uusissa sotekeskuksissa. Tämä olisi helppo toteuttaa, koska yleensä kotihoito noutaa vanhuksen lääkkeet apteekista, vie ne hänelle kotiin ja annostelee dosettiin. Lasku tulee jälkikäteen apteekista vanhukselle postissa. Tässä prosessissa voitaisiin käydä läpi myös mahdollinen toimeentulotuen tarve lääkemenoihin.&nbsp;</p><p>Asiaan liittyy tietysti, että ihmisellä täytyy olla oikeus määrätä, mitä tietoja hänen hoidossaan saa käyttää.&nbsp;</p><p>Jos poliitikot haluavat poistaa muita syitä, jotka aiheuttavat ihmisille lääkemeno-ongelmia, heidän täytyy katsoa yhteiskunnan turvaverkkoa kokonaisuutena ja vahvistaa tätä kokonaisuutena.</p><p>Eikä poimia suuresta joukosta pienituloisia yhtä ryhmää, jolle tuodaan erityisapua vappusatasen muodossa ja jolle samassa yhteydessä räätälöidään muista huono-osaisista poikkeava, suosiva asumistukilainsäädäntö.</p><p>Ruoka- ja lääkemenojen kanssa taistelevia on yhteiskunnassa muitakin kuin vanhukset: työttömät, monisairaat, yksihuoltajaperheet. Heillä on yhtäläiset oikeudet tulla autetuiksi yhtäläisessä asiassa.&nbsp;</p><p>Toistan vielä: jos ihmisen tulot asumiskulujen jälkeen alittavat minimitoimeentulon (480 euroa kuukaudessa), niiin reseptilääkkeet ovat Suomessa ilmaisia, jos ihminen niin haluaa.</p><p>&nbsp;</p> Pääministeri kävi kirjastossa Riihimäellä. "Hän (Rinne) sanoo kuulleensa viime vuosina vaalikiertueilla usein, kuinka ihmiset joutuvat miettimään, onko heillä varaa ostaa lääkkeitä vai ruokaa. - Semmoista tilannetta ei saa olla Suomessa kenelläkään, Rinne nostaa ääntään."

Antti Rinne on jo pari vuotta kertonut tätä kauhutarinaa kuinka oli torilla tavannut eläkeläisnaisen, joka "joutuu valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä".

Rinne on liittänyt tämän nimenomaan eläkeläisiin, tarkoituksenaan korostaa "vappusatasensa" tarpeellisuutta. "–Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että vuonna 2019 – Suomen ollessa yksi maailman rikkaimmista valtioista – maamme rakentaneet ihmiset joutuvat miettimään, ostavatko he ruokaa vai lääkkeitä".

Viime vaalikaudella hän liitti "lääkkeet vai ruoka" -puheensa Sipilän hallituksen leikkauksiin. 

Rinne ei ole ainoa poliitikko, joka tätä sosiaalipornahtavaa puheenpartta levittää. 

Minua on alusta asti harmittanut, että kyllä valtakunnantason poliitikkojen pitäisi tietää, miten ja milloin sosiaaliturva toimii Suomessa eikä levittää disinformaatiota.

Fakta on, ettei Suomessa jouduta kokoaikaisesti valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä. Jos  on niin köyhä oikeasti, voi mennä Kelaan, hakea ja saada toimeentulotukea, saada suoran sähköisen maksusitoumuksen reseptilääkkeilleen, marssia mihin tahansa apteekkiin ja noutaa lääkkeensä ilman rahaa.

Vanhus voi olla haluton hakemaan toimeentulotukea. Tai hän ei osaa hakea sitä eikä Kelan toimistoa ole lähellä.

Mutta siitä pitäisi päästä eroon.

Kauhistelun ja voivottelun sijaan poliitikkojen täytyy etsiä keinoja, miten vanhuksen lääketalous voidaan pitää kunnossa esimerkiksi kotihoitajien tai kotihoidon säännöllisen palvelutarvearvioinnin yhteydessä. 

Lääkkeet voivat jäädä hankkimatta, jos ei kuulu toimeentulotuen piiriin ja samassa kuussa on vaikkapa pesukone  rikki, auto vaatii rahaa tai lasten harrastusmaksut erääntyvät.  Tai jos ei ole ymmärtänyt varautua kuun lopulla tulevaan lääkeostoon. 

Yhteiskunta tai mikään muukaan taho (ehkä sukulaisia lukuun ottamatta) ei kuitenkaan kykene tulemaan eikä sen kuulu tulla aina hätiin ihmisen yllättävissä menoissa. Tuskin yllättävät auto tms. menot kuitenkaan ihmisen välttämättömän pitkäaikaislääkityksen taloudellinen este ovat.

Kaikki lääkkeet eivät kuulu kelakorvausten eivätkä toimeentulotuen piiriin, mutta kukaan ei kuole siihen, ettei voi ostaa käsikauppasärkylääkettä, erektiolääkettä tai satunnaista heinänuhalääkettä, jotka ovat korvausten ulkopuolella. Jos esim. säryt ovat todellinen ongelma, terveyskeskuslääkäristä saa reseptin varmasti.

 

Kotihoito voisi järjestää vanhukselle maksuttomat lääkkeet tarvittaessa

Rinne on yhdistänyt tämän lääkekeskustelun vappusatasen perusteluun ja siinä vanhuksiin.

Minun pointtini on, että jos on suuri joukko vanhuksia, joilla on jatkuva ongelma lääkkeiden maksamisen kanssa niin kyllä poliitikkojen pitäisi tietää, että tässä asiassa on viime vuosina tultu pitkälle vastaan toimeentulotukeen sisältyvän sähköisen maksusitoumuksen avulla.

Poliitikkojen pitäisi julkisessa keskustelussa mieluummin tuoda tätä esiin kuin pimittää ja luoda mielikuvaa, että yhteiskunta ei muka tee mitään.

Poliitikkojen pitäisi valistaa kansalaisia näiden oikeudesta sosiaaliturvaan - ei pelkästään levittää kauhutarinoita. 

Soteuudistus voi tuoda tähän työkaluja, kunhan poliitikot tarttuvat niihin. 

Se, että lääkkeitä määrättäessä selvitettäisiin onko potilaalla varaa niihin, olisi perustavanlaatuista sosiaali- ja terveystoimen integraatiota. Kansallinen tulorekisteri voisi toimia tässä apuna.

Ainakin kunnallisen kotihoidon piirissä olevien vanhusten kohdalla voitaisiin rakentaa tällainen terveys- ja sosiaalitoimen yhteys uusissa sotekeskuksissa. Tämä olisi helppo toteuttaa, koska yleensä kotihoito noutaa vanhuksen lääkkeet apteekista, vie ne hänelle kotiin ja annostelee dosettiin. Lasku tulee jälkikäteen apteekista vanhukselle postissa. Tässä prosessissa voitaisiin käydä läpi myös mahdollinen toimeentulotuen tarve lääkemenoihin. 

Asiaan liittyy tietysti, että ihmisellä täytyy olla oikeus määrätä, mitä tietoja hänen hoidossaan saa käyttää. 

Jos poliitikot haluavat poistaa muita syitä, jotka aiheuttavat ihmisille lääkemeno-ongelmia, heidän täytyy katsoa yhteiskunnan turvaverkkoa kokonaisuutena ja vahvistaa tätä kokonaisuutena.

Eikä poimia suuresta joukosta pienituloisia yhtä ryhmää, jolle tuodaan erityisapua vappusatasen muodossa ja jolle samassa yhteydessä räätälöidään muista huono-osaisista poikkeava, suosiva asumistukilainsäädäntö.

Ruoka- ja lääkemenojen kanssa taistelevia on yhteiskunnassa muitakin kuin vanhukset: työttömät, monisairaat, yksihuoltajaperheet. Heillä on yhtäläiset oikeudet tulla autetuiksi yhtäläisessä asiassa. 

Toistan vielä: jos ihmisen tulot asumiskulujen jälkeen alittavat minimitoimeentulon (480 euroa kuukaudessa), niiin reseptilääkkeet ovat Suomessa ilmaisia, jos ihminen niin haluaa.

 

]]>
13 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278195-laakkeet-vai-nalka#comments Kotimaa Antti Rinne Antti Rinne. Juha Sipilä Eläkeköyhyys Lääkkeiden kalleus Politiikka Tue, 09 Jul 2019 12:40:42 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278195-laakkeet-vai-nalka
100 000 venäläismiestä "turvapaikanhakijoina" - ei rautaa rajalle? http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277485-100-000-venalaismiesta-turvapaikanhakijoina-ei-rautaa-rajalle <p>Pääministeri Antti Rinne kohtasi Halla-ahon maanantaina käydyssä Kultaranta-keskustelussa, jonka teemana oli&nbsp;&rdquo;Suomi &ndash; eurooppalaisen turvallisuuden tekijä?&rdquo;. Rinne kysyi Halla-aholta, että miten pysäytetään se ehkä alkuunsa 100-200 miljoonaa ihmistä, jotka lähtevät Afrikasta liikkeelle - &quot;pistetäänkö rautaa rajalle?&quot;</p><p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/antti-rinne-tivaa-halla-aholta-schengenista-pistetaanko-me-rautaa-rajalle/e74f5884-e998-4940-ba17-d20edcfd8b0a?ref=facebook%3A6b0b&amp;fbclid=IwAR1yVCScxvleC8AbkDqy2ZuW7wILeyRWE_0dASqwH2AveX_LPMbPc7T8x_4">https://www.talouselama.fi/uutiset/antti-rinne-tivaa-halla-aholta-schengenista-pistetaanko-me-rautaa-rajalle/e74f5884-e998-4940-ba17-d20edcfd8b0a?ref=facebook%3A6b0b&amp;fbclid=IwAR1yVCScxvleC8AbkDqy2ZuW7wILeyRWE_0dASqwH2AveX_LPMbPc7T8x_4</a></p><p>Valitettavasti pelkään pahoin, ettei Rinne, Ohisalo ja muu höttöhallitus uskaltaisi laittaa rautaa rajalle, vaikka&nbsp;Venäjä lähettäisi pakolaisiksi tekeytyneitä miehiä satatuhatta valtaamaan Suomea.&nbsp;Tämä tilanne on tosiaan monesti käynyt mielessä, että kuinka nykyinen holtiton turvapaikanhaku, jossa rajat ovat käytännössä menettäneet täysin merkityksensä mahdollistaa uudenlaisen, helpon ja rauhanomaisen tavan Venäjälle vallata Suomi. Tänne voidaan helposti salakuljettaa ja kätkeä aseita aseettomille venäläisille turvapaikanhakijoille, jotka on koulutettu sotilaalliseen tehtäväänsä. Onneksi on vielä jäljellä Sauli Niinistö, jonka sentään uskon pystyvän toimimaan tosipaikan tullen.<br /><br />Toisaalta hillittömät ihmisvirrat Afrikasta on tietenkin pyrittävä pysäyttämään jo ennen kuin ne ovat liikkeelle lähteneetkään. Afrikkaan täytyy viestittää tehokkaasti mahdollisimman pian, että jos tänne lähtee tulemaan, niin huonosti käy. Ja tietenkin on saatettava maahanmuuttopolitiikka sellaiseksi, että varoitukset ovat uskottavia. En tässä tarkoita väkivaltaa tai sen uhkaa, vaan kaikenlaisia muita keinoja, jotka tekevät tänne asettumisesta liian vaikeaa.</p><p>Myös fyysisten esteiden rakentaminen on keino muiden joukossa silloin kun ne arvioidaan tehokkaiksi. Näitähän on jo rakennettu monin paikoin Eurooppaa ja Espanjalle kuuluvassa Ceutassa rajaesteet ja tekninen valvonta ovat viimeisintä huutoa. Maamiinat tulisi tietenkin palauttaa myös Venäjää ajatellen. Näistä luopuminen on ollut varmasti Suomen typerimpiä poliittisia päätöksiä, kuten asiantuntijoiltakin on kuultu.</p><p>Mitä tehokkaammin ja aiemmin ihmisvirta eteläisestä maanosasta kyetään uskottavasti patoamaan, sitä vähemmän sieltä lähdetään. Puskaradion kautta sana leviää tehokkaasti ja ihmiset vielä värittävät nuotiotarinoissaan Afrikassa Eurooppaan lähdön uhkia.</p><p>Rinne ja Halla-aho olivat yksimielisiä siitä, että Afrikan maiden olosuhteita täytyy parantaa, jotta ihmiset eivät lähde liikkeelle. Olosuhteita ei kyetä kuitenkaan ainakaan riittävän nopealla aikataululla kohentamaan kovinkaan paljoa. Asiaa olisi tullut hoitaa tehokkaammin ja koordinoidummin jo vuosikymmeniä sitten, eikä harjoittaa kehitysyhteistyötä lähinnä omantunnon pesemiseksi ja mukavuussyistä.&nbsp;</p><p>On ollut erittäin järkyttävää lukea, kuinka nyt Rinne ja muu hallituksen poppoo aikoo myydä kansallisomaisuuttamme Afrikan auttamiseksi. Samalla ei ole kuulunut mitään aloitteellisuutta todella vaikuttavien keinojen painostamiseksi käyttöön EU:n laajuisesti. Esimerkiksi EU:n monet yritykset käyttävät Afrikan maiden heikkojen hallituksia hyväkseen neuvottelemalla niiden kanssa sopimuksia, joiden mukaan yritysten ei tarvitse maksaa veroja lainkaan Afrikan maille. Tästä on kertonut mm. eläköitynyt suurlähettiläs Matti Kääriäinen.</p><p>Kuinka moni suomalainen onkaan huolissaan, kuinka lastemme tulevaisuus tuhotaan? Sen lisäksi, että lastemme niskaan kasataan velkaa, syödään myös siemenperunoita.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Antti Rinne kohtasi Halla-ahon maanantaina käydyssä Kultaranta-keskustelussa, jonka teemana oli ”Suomi – eurooppalaisen turvallisuuden tekijä?”. Rinne kysyi Halla-aholta, että miten pysäytetään se ehkä alkuunsa 100-200 miljoonaa ihmistä, jotka lähtevät Afrikasta liikkeelle - "pistetäänkö rautaa rajalle?"

https://www.talouselama.fi/uutiset/antti-rinne-tivaa-halla-aholta-schengenista-pistetaanko-me-rautaa-rajalle/e74f5884-e998-4940-ba17-d20edcfd8b0a?ref=facebook%3A6b0b&fbclid=IwAR1yVCScxvleC8AbkDqy2ZuW7wILeyRWE_0dASqwH2AveX_LPMbPc7T8x_4

Valitettavasti pelkään pahoin, ettei Rinne, Ohisalo ja muu höttöhallitus uskaltaisi laittaa rautaa rajalle, vaikka Venäjä lähettäisi pakolaisiksi tekeytyneitä miehiä satatuhatta valtaamaan Suomea. Tämä tilanne on tosiaan monesti käynyt mielessä, että kuinka nykyinen holtiton turvapaikanhaku, jossa rajat ovat käytännössä menettäneet täysin merkityksensä mahdollistaa uudenlaisen, helpon ja rauhanomaisen tavan Venäjälle vallata Suomi. Tänne voidaan helposti salakuljettaa ja kätkeä aseita aseettomille venäläisille turvapaikanhakijoille, jotka on koulutettu sotilaalliseen tehtäväänsä. Onneksi on vielä jäljellä Sauli Niinistö, jonka sentään uskon pystyvän toimimaan tosipaikan tullen.

Toisaalta hillittömät ihmisvirrat Afrikasta on tietenkin pyrittävä pysäyttämään jo ennen kuin ne ovat liikkeelle lähteneetkään. Afrikkaan täytyy viestittää tehokkaasti mahdollisimman pian, että jos tänne lähtee tulemaan, niin huonosti käy. Ja tietenkin on saatettava maahanmuuttopolitiikka sellaiseksi, että varoitukset ovat uskottavia. En tässä tarkoita väkivaltaa tai sen uhkaa, vaan kaikenlaisia muita keinoja, jotka tekevät tänne asettumisesta liian vaikeaa.

Myös fyysisten esteiden rakentaminen on keino muiden joukossa silloin kun ne arvioidaan tehokkaiksi. Näitähän on jo rakennettu monin paikoin Eurooppaa ja Espanjalle kuuluvassa Ceutassa rajaesteet ja tekninen valvonta ovat viimeisintä huutoa. Maamiinat tulisi tietenkin palauttaa myös Venäjää ajatellen. Näistä luopuminen on ollut varmasti Suomen typerimpiä poliittisia päätöksiä, kuten asiantuntijoiltakin on kuultu.

Mitä tehokkaammin ja aiemmin ihmisvirta eteläisestä maanosasta kyetään uskottavasti patoamaan, sitä vähemmän sieltä lähdetään. Puskaradion kautta sana leviää tehokkaasti ja ihmiset vielä värittävät nuotiotarinoissaan Afrikassa Eurooppaan lähdön uhkia.

Rinne ja Halla-aho olivat yksimielisiä siitä, että Afrikan maiden olosuhteita täytyy parantaa, jotta ihmiset eivät lähde liikkeelle. Olosuhteita ei kyetä kuitenkaan ainakaan riittävän nopealla aikataululla kohentamaan kovinkaan paljoa. Asiaa olisi tullut hoitaa tehokkaammin ja koordinoidummin jo vuosikymmeniä sitten, eikä harjoittaa kehitysyhteistyötä lähinnä omantunnon pesemiseksi ja mukavuussyistä. 

On ollut erittäin järkyttävää lukea, kuinka nyt Rinne ja muu hallituksen poppoo aikoo myydä kansallisomaisuuttamme Afrikan auttamiseksi. Samalla ei ole kuulunut mitään aloitteellisuutta todella vaikuttavien keinojen painostamiseksi käyttöön EU:n laajuisesti. Esimerkiksi EU:n monet yritykset käyttävät Afrikan maiden heikkojen hallituksia hyväkseen neuvottelemalla niiden kanssa sopimuksia, joiden mukaan yritysten ei tarvitse maksaa veroja lainkaan Afrikan maille. Tästä on kertonut mm. eläköitynyt suurlähettiläs Matti Kääriäinen.

Kuinka moni suomalainen onkaan huolissaan, kuinka lastemme tulevaisuus tuhotaan? Sen lisäksi, että lastemme niskaan kasataan velkaa, syödään myös siemenperunoita.
 

]]>
57 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277485-100-000-venalaismiesta-turvapaikanhakijoina-ei-rautaa-rajalle#comments Antti Rinne Rautaa rajalle Suomen turvapaikanhakijapolitiikka Turvattomuus Venäjän uhka Wed, 19 Jun 2019 00:18:04 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277485-100-000-venalaismiesta-turvapaikanhakijoina-ei-rautaa-rajalle
Möisitkö osakkeesi sijoittaaksesi näihin tulevaisuusinvestointeihin? http://pietarituominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277359-moisitko-osakkeesi-sijoittaaksesi-naihin-tulevaisuusinvestointeihin <p>Antti Rinne on nyt myymässä tuottavia valtion sijoituksia ja yhtiöitä. Rahat hän aikoo laittaa tuottavampiin &quot;tulevaisuusinvestointeihin&quot;. Nyt on kyllä jollakin menneet pahasti puurot ja vellit sekaisin.</p><p>Yleisesti investoinnilla tarkoitetaan sijoitusta, joka maksaa itsensä pitkällä aikavälillä takaisin.&nbsp;</p><p>Valaiskaa joku, mutta en mitenkään pysty ymmärtämään, miten esimerkiksi seuraavat Antti Rinteen tulevaisuusinvestoinnit maksavat itsensä tulevaisuudessa paremmin takaisin, kuin niitä varten myytävät tuottavat valtionytiöt:</p><p>1. Kehitysavun lisääminen.</p><p>2. Suurlähetystöjen sisustaminen viihtyisämmiksi.</p><p>3. Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka.</p><p>4. Rajavartiolaitoksen korvausinvestoinnit.</p><p>5. Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin.</p><p>6. Ympäristökorvaus maataloudelle.</p><p>Viimeksi kun Fortum, fosforikaivokset ja muut tuottavat yhtiöt myytiin pilkkahintaan, nettovaikutus tuskin oli edes 10v sisällä mitnekään kansantaloutta hyödyttävä. Nyt ollaan rahat taas pistämässä johonkin, joka ei varmasti tuota mitään. Samalla myydään pois valtion käsistä kansallisomaisuutta, joka on aikaisemmin tuottanut valtiolle varmaa rahaa. Tämän seurauksena valtio joutuu nostamaan veroja ja tavallisen kansan elämä kurjistuu entisestään.</p><p>Mitä jos lähdettäisiinkin toiseen suuntaan? Kasvatettaisiin sitä valtion varallisuutta sen sijaan, että kaikki kansalle kuuluva omaisuus myydään pois? Miksei mikään puolue Suomessa pyri pienentämään julkista sektoria, yksinkertaistamaan byrokratiaa ja vähentämään valtion palveluksessa olevaa valtavaa väkimäärää? Miksei valtio voi ykseinkertaistaa lainsäädäntöä sen monimutkaistamisen sijaan? Miksi julkiselle sektorille pitää jatkuvasti palkata enemmän ja enemmän porukkaa syömään veroeutoja?</p><p>Suomen julkinen sektori noin 50-kertaistui 1920 - 2010 reaalisesti, kun Suomen BKT&nbsp;noin 13-kertaistui. Miksei mikään puolue tahdo mennä täysin toiseen suuntaan?</p><p>Kumpaan itse sijoittaisit omat rahasi? Tuottaviin valtionyhtiöihin vai Antti Rinteen &quot;tulevaisuusinvestointeihin&quot;?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinne on nyt myymässä tuottavia valtion sijoituksia ja yhtiöitä. Rahat hän aikoo laittaa tuottavampiin "tulevaisuusinvestointeihin". Nyt on kyllä jollakin menneet pahasti puurot ja vellit sekaisin.

Yleisesti investoinnilla tarkoitetaan sijoitusta, joka maksaa itsensä pitkällä aikavälillä takaisin. 

Valaiskaa joku, mutta en mitenkään pysty ymmärtämään, miten esimerkiksi seuraavat Antti Rinteen tulevaisuusinvestoinnit maksavat itsensä tulevaisuudessa paremmin takaisin, kuin niitä varten myytävät tuottavat valtionytiöt:

1. Kehitysavun lisääminen.

2. Suurlähetystöjen sisustaminen viihtyisämmiksi.

3. Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka.

4. Rajavartiolaitoksen korvausinvestoinnit.

5. Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin.

6. Ympäristökorvaus maataloudelle.

Viimeksi kun Fortum, fosforikaivokset ja muut tuottavat yhtiöt myytiin pilkkahintaan, nettovaikutus tuskin oli edes 10v sisällä mitnekään kansantaloutta hyödyttävä. Nyt ollaan rahat taas pistämässä johonkin, joka ei varmasti tuota mitään. Samalla myydään pois valtion käsistä kansallisomaisuutta, joka on aikaisemmin tuottanut valtiolle varmaa rahaa. Tämän seurauksena valtio joutuu nostamaan veroja ja tavallisen kansan elämä kurjistuu entisestään.

Mitä jos lähdettäisiinkin toiseen suuntaan? Kasvatettaisiin sitä valtion varallisuutta sen sijaan, että kaikki kansalle kuuluva omaisuus myydään pois? Miksei mikään puolue Suomessa pyri pienentämään julkista sektoria, yksinkertaistamaan byrokratiaa ja vähentämään valtion palveluksessa olevaa valtavaa väkimäärää? Miksei valtio voi ykseinkertaistaa lainsäädäntöä sen monimutkaistamisen sijaan? Miksi julkiselle sektorille pitää jatkuvasti palkata enemmän ja enemmän porukkaa syömään veroeutoja?

Suomen julkinen sektori noin 50-kertaistui 1920 - 2010 reaalisesti, kun Suomen BKT noin 13-kertaistui. Miksei mikään puolue tahdo mennä täysin toiseen suuntaan?

Kumpaan itse sijoittaisit omat rahasi? Tuottaviin valtionyhtiöihin vai Antti Rinteen "tulevaisuusinvestointeihin"?

]]>
1 http://pietarituominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277359-moisitko-osakkeesi-sijoittaaksesi-naihin-tulevaisuusinvestointeihin#comments Afrikan tulevaisuus Antti Rinne Tulevaisuusinvestointi Valtionyhtiöt Sat, 15 Jun 2019 11:30:09 +0000 Pietari Tuominen http://pietarituominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277359-moisitko-osakkeesi-sijoittaaksesi-naihin-tulevaisuusinvestointeihin
Rauhoittukaa tai kauhistukaa - mikään ei muutu! http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277159-rauhoittukaa-tai-kauhistukaa-mikaan-ei-muutu <p>Nyt kun hallitus on muodostettu ja hallitusohjelmat tehty, on hieman puntaroitava tulosta. Alkuun viittaan jälleen somefeediini: facebook-seinälläni Rinteen hallitusta on suoraan tai kautta rantain kutsuttu kommunistiseksi alusta alkaen ainakin 10 kertaa päivässä. Tämä on seurausta amerikkalaisen keskustelukulttuurin rantautumisesta Suomeen, sillä tosiasiassa Rinteen hallitusohjelman suuri kuva ei merkittävästi eroa edellisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun vaalitulos oli selvillä ja arvasin valehtelematta hallitusta muodostavat puolueetkin oikein, arvelin että onpa ainakin vaihtelua kahteen edelliseen, Kokoomuksen tosiasiallisesti johtamaan hallitukseen. Ja ei, en usko että yksi hallitus Suomea köyhdyttäisi tai täyttäisi maahanmuuttajilla neljässä vuodessa, vaikka pääministerinä olisi itse Perkele. Muiden kuin oman puolueen pahantahtoisuuden ja viimeisimmän vaalituloksen aiheuttaman totaalisen tuhon huutelu kun ei ole kovin kypsää eikä totuudellista.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistohallituksen kyseessä ollessa odotin, että talouspolitiikan suuri linja, siis pääoman suosiminen työn kustannuksella, kääntyisi. Ajattelin, että esimerkiksi Vasemmistoliitolla olisi sen verran pelisilmää, että he tekisivät tästä kynnyskysymyksen. Eivät tehneet. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Andersson luettelee puolueensa &rdquo;saavutuksiksi&rdquo; sellaisia toimia, jotka olivat SDP:nkin asialistalla ja pitää esillä vihreitä teemoja, jotka ovat Vasemmistoliitossa kiilanneet jo Martti Korhosen jälkeen pysyvästi työväenpuolueelle tyypillisten teemojen edelle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Veropolitiikka ei muutu</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistolaisten on tietysti helppo syyttää neuvotteluissa hyvin pärjännyttä Keskustaa, mutta en usko etteikö Keskusta olisi voinut hyväksyä hieman työntekijää suosivampaa politiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikkein silmiinpistävimmin Suomen vanhaa, Kokoomuksen vaalimaa linjaa jatkaa hallituksen veropolitiikka. Eli juuri se, mitä on somessa valtavan älämölön säestämänä syytetty kommunistiseksi ja ties miksi. Suuri kuva on kuitenkin se, että verotusta kiristetään <strong>kulutusverojen </strong>osalta. Näinhän teki edellinenkin hallitus koko olemassaolonsa ajan.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen hokenut tätä hokemasta päästyänikin, mutta kerron vielä. Kulutusveroja kerätään Suomessa moninkertaisesti tuloveroihin nähden. Ja kulutusveroja tasaisempaa tasaveroa ei ole &ndash; vaikka meillä olisi 10% tasainen tulovero kaikille, 10 kertaa enemmän tienaava maksaa euromääräisesti enemmän veroja kuin vastaavasti 10 kertaa vähemmän tienaava. Maitopurkista nämä kaksi maksavat eurolleen saman verran.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa on kehittynyt tandemi, jossa porvarihallitukset laskevat progressiivisia veroja ja nostavat enemmän tai vähemmän maltillisesti kulutusveroja, ja niin sanonut vasemmistohallituksen taas nostavat rajusti kulutusveroja. Huomaatteko, että suunta on kummassakin tapauksessa sama? Suomen verorakenteesta <strong>yhä suurempi osa perustuu tasaveroihin. </strong>Siksi en anna Rinteelle tai Anderssonille mitään työväenpuolueen leimaa, kaikkein vähiten aion heitä kutsua kommunisteiksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valtion omaisuutta myydään edelleen</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Rinne peräänkuulutti vaaleissa suuria investointeja. Se on järkevää, tietysti riippuen investoinneista. Tiet pitää kuitenkin korjata, väyliä pitää rakentaa ja infraa kehittää. Niin kuitenkin kävi, että investoinnit rahoitetaan myymällä valtion omistuksia. Tässä ei ole mitään järkeä. Mikäli valtio myy omistuksiaan, pienenevät sen saamat osinkotuotot. Ja myydessähän rahaa saa eniten parhaista osingonmaksajista. Kuinka vasemmistolaista on myydä tuottavia valtion omistuksia (tuotto noin 2-3%) sen sijaan, että otetaan velkaa, jonka korko on noin prosentin luokkaa? Ei kovin.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtion omaisuutta on yhä edelleen olemassa, ja sitä myydään tipoittain pois. Joskus tulee sekin päivä, että myytävä loppuu. Lisäksi on todettava, että jokaisen saneerauskierroksen jälkeen valtion osinkotulot ovat aina pienentyneet &ndash; seuraavaksi on mietittävä, nostetaanko veroja, näköjään nykyään pelkkiä kulutusveroja, vai leikataanko palveluja. Kummassakin tapauksessa eniten häviää työtön, eläkeläinen, köyhä tai pienituloinen työntekijä. Suunta ei siis tässäkään tapauksessa muutu edellisestä hallituksesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Hassua on, että edelliset hallituspuolueet taivastelevat tätä omaisuuden myyntiä &ndash; siis jopa Kokoomus! Onko todella niin, että kansalaisille voidaan haukkua muita samasta politiikasta, mitä itse oltiin vasta pari kuukautta sitten itse tekemässä?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maahanmuutto</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Maahanmuuttopolitiikassa Rinteen hallitus ei nosta suuria tunteita. Odotin totta puhuen löperömpää maahanmuuttolinjaa. Pakolaiskiintiön kasvattaminen ja perheenyhdistämisten helpottaminen ovat tietysti huono asia, mutta tarkempi valikointi ja paperittomien jalkapannat lieventävät tätä hieman. Volyymeihin tällä tuskin on suurtakaan merkitystä, mutta edellisen hallituksen ennätystä tuskin päästään rikkomaan. Se tosin johtuu muiden valtioiden kuin Suomen toimista.</p><p>&nbsp;</p><p>Niin kauan kuin meillä yritetään miellyttää ennemmin Brysselin herroja kuin suomalaista työntekijää, tänne lappaa väkeä maailman ääristä. Ilmeisesti on niin, että meidän omilta herroiltamme täytyisi katkaista väylät ylöspäin, jotta he malttaisivat olla haaveilematta palkkioviroista EU:ssa. Siksi siitä olisi erottava. Tässäkään suhteessa muutosta porvarihallitukseen ei juuri ole nähtävissä. Sama meno jatkuu suurin piirtein samalla tahdilla &ndash; ei käännöstä parempaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maaseutu </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Keskusta sai melko hyvin omia tavoitteitaan lävitse, muun muassa maakuntamallin, jota kannatan. Kuitenkin talouspuolelta löytyy esimerkiksi veroratkaisuita, jotka kohtaantuvat kipeimmin juuri maaseudulle. Näitä ovat varsinkin polttoaineverotuksen kiristäminen ja asuntolainan verovähennysoikeuteen kajoaminen. Näiden vuoksi epäilen, että verotuksen painopisteen siirtäminen yhä enemmän kulutusveroihin ei ole seurausta Keskustan mukanaolosta, sillä heillehän luontevampaa olisi verottaa kaikkien tuloja kuin maaseudulla tapahtuvaa kulutusta. Toisaalta, viime hallitus oli Bernereineen maaseudulle kauhistus, ja se oli keskustavetoinen hallitus. Mitä tahansa voi siis tapahtua.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olemmeko itsenäisiä?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tulevan hallituksen toimet varsinkin ulkopolitiikassa ovat selviä vasta neljän vuoden päästä, mutta alkaa yhä enemmän näyttää siltä, että Suomessa politiikka ei muutu, vaikka olisi minkä värinen pääministeripuolue tahansa vallassa. Tämä herättää epäilyksen siitä, päätetäänkö Suomen asioista enää ollenkaan Suomen rajojen sisäpuolella? Ei tietenkään päätetä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomea sitovat monet EU:n säädökset, mutta EU:n itsenäisyyttä kuristava valta on vielä paljon syvemmälläkin. Se piilee muun muassa euroalueen mukanaan tuomassa rahamarkkinoiden uudessa logiikassa, pääomien vapaassa liikkuvuudessa ja poliitikkojemme omassa kunnianhimossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vielä 1980-luvulla on jälkeenpäin nähtävissä aivan selviä eroja puolueiden välillä &ndash; lukuun ottamatta ulkopolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, että Suomi oli silloin itsenäisempi kuin nyt. Nykyisiä ongelmia voitaisiin ratkaista aivan eri tavalla, mikäli meillä olisi esimerkiksi oma keskuspankki ja oma valuutta, ja oma tuotantomme täällä Suomessa olisi paremmin suojattu ulkomaiselta kilpailulta. Lisäksi pääomien siirtäminen Suomesta olisi vaikeampaa, jolloin raharuhtinailla ei olisi poliitikkoihin niin suurta valtaa.</p><p>EU on järjestelmä, joka on suunniteltu Euroopan talouksien samankaltaistamiseksi. Siinä porukassa pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat poikkeus, eivät sääntö. Neljässä vuodessa ei Antti Rinne hallituksineen Suomea tai hyvinvointivaltiota tuhoa, eikä sitä tee seuraavakaan hallitus. Mikäli jatkamme EU:ssa, me vain huomaamme muutaman vuosikymmenen päästä, että siitä hyvinvointivaltiosta josta pidimme, ei ole tosiasiassa enää jäljellä enempää kuin kuori.</p><p>&nbsp;</p><p>Siksi kannatan Suomen itsenäisyyttä ja vastustan EU:ta ja euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Akseli Erkkilä</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun hallitus on muodostettu ja hallitusohjelmat tehty, on hieman puntaroitava tulosta. Alkuun viittaan jälleen somefeediini: facebook-seinälläni Rinteen hallitusta on suoraan tai kautta rantain kutsuttu kommunistiseksi alusta alkaen ainakin 10 kertaa päivässä. Tämä on seurausta amerikkalaisen keskustelukulttuurin rantautumisesta Suomeen, sillä tosiasiassa Rinteen hallitusohjelman suuri kuva ei merkittävästi eroa edellisestä.

 

Kun vaalitulos oli selvillä ja arvasin valehtelematta hallitusta muodostavat puolueetkin oikein, arvelin että onpa ainakin vaihtelua kahteen edelliseen, Kokoomuksen tosiasiallisesti johtamaan hallitukseen. Ja ei, en usko että yksi hallitus Suomea köyhdyttäisi tai täyttäisi maahanmuuttajilla neljässä vuodessa, vaikka pääministerinä olisi itse Perkele. Muiden kuin oman puolueen pahantahtoisuuden ja viimeisimmän vaalituloksen aiheuttaman totaalisen tuhon huutelu kun ei ole kovin kypsää eikä totuudellista.

 

Vasemmistohallituksen kyseessä ollessa odotin, että talouspolitiikan suuri linja, siis pääoman suosiminen työn kustannuksella, kääntyisi. Ajattelin, että esimerkiksi Vasemmistoliitolla olisi sen verran pelisilmää, että he tekisivät tästä kynnyskysymyksen. Eivät tehneet. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Andersson luettelee puolueensa ”saavutuksiksi” sellaisia toimia, jotka olivat SDP:nkin asialistalla ja pitää esillä vihreitä teemoja, jotka ovat Vasemmistoliitossa kiilanneet jo Martti Korhosen jälkeen pysyvästi työväenpuolueelle tyypillisten teemojen edelle.

 

Veropolitiikka ei muutu

 

Vasemmistolaisten on tietysti helppo syyttää neuvotteluissa hyvin pärjännyttä Keskustaa, mutta en usko etteikö Keskusta olisi voinut hyväksyä hieman työntekijää suosivampaa politiikkaa.

 

Kaikkein silmiinpistävimmin Suomen vanhaa, Kokoomuksen vaalimaa linjaa jatkaa hallituksen veropolitiikka. Eli juuri se, mitä on somessa valtavan älämölön säestämänä syytetty kommunistiseksi ja ties miksi. Suuri kuva on kuitenkin se, että verotusta kiristetään kulutusverojen osalta. Näinhän teki edellinenkin hallitus koko olemassaolonsa ajan.

 

Olen hokenut tätä hokemasta päästyänikin, mutta kerron vielä. Kulutusveroja kerätään Suomessa moninkertaisesti tuloveroihin nähden. Ja kulutusveroja tasaisempaa tasaveroa ei ole – vaikka meillä olisi 10% tasainen tulovero kaikille, 10 kertaa enemmän tienaava maksaa euromääräisesti enemmän veroja kuin vastaavasti 10 kertaa vähemmän tienaava. Maitopurkista nämä kaksi maksavat eurolleen saman verran.

 

Suomessa on kehittynyt tandemi, jossa porvarihallitukset laskevat progressiivisia veroja ja nostavat enemmän tai vähemmän maltillisesti kulutusveroja, ja niin sanonut vasemmistohallituksen taas nostavat rajusti kulutusveroja. Huomaatteko, että suunta on kummassakin tapauksessa sama? Suomen verorakenteesta yhä suurempi osa perustuu tasaveroihin. Siksi en anna Rinteelle tai Anderssonille mitään työväenpuolueen leimaa, kaikkein vähiten aion heitä kutsua kommunisteiksi.

 

Valtion omaisuutta myydään edelleen

 

Rinne peräänkuulutti vaaleissa suuria investointeja. Se on järkevää, tietysti riippuen investoinneista. Tiet pitää kuitenkin korjata, väyliä pitää rakentaa ja infraa kehittää. Niin kuitenkin kävi, että investoinnit rahoitetaan myymällä valtion omistuksia. Tässä ei ole mitään järkeä. Mikäli valtio myy omistuksiaan, pienenevät sen saamat osinkotuotot. Ja myydessähän rahaa saa eniten parhaista osingonmaksajista. Kuinka vasemmistolaista on myydä tuottavia valtion omistuksia (tuotto noin 2-3%) sen sijaan, että otetaan velkaa, jonka korko on noin prosentin luokkaa? Ei kovin.

 

Valtion omaisuutta on yhä edelleen olemassa, ja sitä myydään tipoittain pois. Joskus tulee sekin päivä, että myytävä loppuu. Lisäksi on todettava, että jokaisen saneerauskierroksen jälkeen valtion osinkotulot ovat aina pienentyneet – seuraavaksi on mietittävä, nostetaanko veroja, näköjään nykyään pelkkiä kulutusveroja, vai leikataanko palveluja. Kummassakin tapauksessa eniten häviää työtön, eläkeläinen, köyhä tai pienituloinen työntekijä. Suunta ei siis tässäkään tapauksessa muutu edellisestä hallituksesta.

 

Hassua on, että edelliset hallituspuolueet taivastelevat tätä omaisuuden myyntiä – siis jopa Kokoomus! Onko todella niin, että kansalaisille voidaan haukkua muita samasta politiikasta, mitä itse oltiin vasta pari kuukautta sitten itse tekemässä?

 

Maahanmuutto

 

Maahanmuuttopolitiikassa Rinteen hallitus ei nosta suuria tunteita. Odotin totta puhuen löperömpää maahanmuuttolinjaa. Pakolaiskiintiön kasvattaminen ja perheenyhdistämisten helpottaminen ovat tietysti huono asia, mutta tarkempi valikointi ja paperittomien jalkapannat lieventävät tätä hieman. Volyymeihin tällä tuskin on suurtakaan merkitystä, mutta edellisen hallituksen ennätystä tuskin päästään rikkomaan. Se tosin johtuu muiden valtioiden kuin Suomen toimista.

 

Niin kauan kuin meillä yritetään miellyttää ennemmin Brysselin herroja kuin suomalaista työntekijää, tänne lappaa väkeä maailman ääristä. Ilmeisesti on niin, että meidän omilta herroiltamme täytyisi katkaista väylät ylöspäin, jotta he malttaisivat olla haaveilematta palkkioviroista EU:ssa. Siksi siitä olisi erottava. Tässäkään suhteessa muutosta porvarihallitukseen ei juuri ole nähtävissä. Sama meno jatkuu suurin piirtein samalla tahdilla – ei käännöstä parempaan.

 

Maaseutu

 

Keskusta sai melko hyvin omia tavoitteitaan lävitse, muun muassa maakuntamallin, jota kannatan. Kuitenkin talouspuolelta löytyy esimerkiksi veroratkaisuita, jotka kohtaantuvat kipeimmin juuri maaseudulle. Näitä ovat varsinkin polttoaineverotuksen kiristäminen ja asuntolainan verovähennysoikeuteen kajoaminen. Näiden vuoksi epäilen, että verotuksen painopisteen siirtäminen yhä enemmän kulutusveroihin ei ole seurausta Keskustan mukanaolosta, sillä heillehän luontevampaa olisi verottaa kaikkien tuloja kuin maaseudulla tapahtuvaa kulutusta. Toisaalta, viime hallitus oli Bernereineen maaseudulle kauhistus, ja se oli keskustavetoinen hallitus. Mitä tahansa voi siis tapahtua.

 

Olemmeko itsenäisiä?

 

Tulevan hallituksen toimet varsinkin ulkopolitiikassa ovat selviä vasta neljän vuoden päästä, mutta alkaa yhä enemmän näyttää siltä, että Suomessa politiikka ei muutu, vaikka olisi minkä värinen pääministeripuolue tahansa vallassa. Tämä herättää epäilyksen siitä, päätetäänkö Suomen asioista enää ollenkaan Suomen rajojen sisäpuolella? Ei tietenkään päätetä.

 

Suomea sitovat monet EU:n säädökset, mutta EU:n itsenäisyyttä kuristava valta on vielä paljon syvemmälläkin. Se piilee muun muassa euroalueen mukanaan tuomassa rahamarkkinoiden uudessa logiikassa, pääomien vapaassa liikkuvuudessa ja poliitikkojemme omassa kunnianhimossa.

 

Vielä 1980-luvulla on jälkeenpäin nähtävissä aivan selviä eroja puolueiden välillä – lukuun ottamatta ulkopolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, että Suomi oli silloin itsenäisempi kuin nyt. Nykyisiä ongelmia voitaisiin ratkaista aivan eri tavalla, mikäli meillä olisi esimerkiksi oma keskuspankki ja oma valuutta, ja oma tuotantomme täällä Suomessa olisi paremmin suojattu ulkomaiselta kilpailulta. Lisäksi pääomien siirtäminen Suomesta olisi vaikeampaa, jolloin raharuhtinailla ei olisi poliitikkoihin niin suurta valtaa.

EU on järjestelmä, joka on suunniteltu Euroopan talouksien samankaltaistamiseksi. Siinä porukassa pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat poikkeus, eivät sääntö. Neljässä vuodessa ei Antti Rinne hallituksineen Suomea tai hyvinvointivaltiota tuhoa, eikä sitä tee seuraavakaan hallitus. Mikäli jatkamme EU:ssa, me vain huomaamme muutaman vuosikymmenen päästä, että siitä hyvinvointivaltiosta josta pidimme, ei ole tosiasiassa enää jäljellä enempää kuin kuori.

 

Siksi kannatan Suomen itsenäisyyttä ja vastustan EU:ta ja euroa.

 

Akseli Erkkilä

]]>
0 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277159-rauhoittukaa-tai-kauhistukaa-mikaan-ei-muutu#comments Antti Rinne hallitus Hallitusohjelma Sun, 09 Jun 2019 16:56:25 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277159-rauhoittukaa-tai-kauhistukaa-mikaan-ei-muutu
Rinteen hallituksen ikäjakauma ihmetyttää http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277128-rinteen-hallituksen-ikajakauma-ihmetyttaa <p><strong>Suomen vanha</strong> <strong>Juha Sipilän</strong> Keskusta-Siniset-Kokoomus-pohjainen &rdquo;perusporvarihallitus&rdquo; sai presidentti <strong>Sauli Niinistöltä</strong> eron ja uusi <strong>Antti Rinteen</strong> (SDP) &rdquo;kansanrintamahallitus&rdquo; onnentoivotukset alkavalle matkalle. Uudessa enemmistöhallituksessa on mukana viisi puoluetta: SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP).</p> <p>&nbsp;&nbsp; Jos Sipilän hallitus korosti haluaan saada maan velkaantuminen kuriin ja talous kuntoon kovillakin toimilla, Rinteen hallitus korostaa ohjelmassaan pyrkimyksiään tasa-arvoon heikomman hyväksi, mikä jo sekin on maan asioiden kuntoon panemista.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Eduskuntavaaleissa SDP</strong> sai niukkaakin niukemmin suurimman puolueen aseman jopa alle 18 prosentin ääniosuudella. Demarit saivat kuin saivatkin houkutelluksi rökäletappion kokeneen Keskustan hallitukseen. Mukaan tulivat myös nykyään selvä Labour-puolue Vihreät ja Vasemmistoliitto.&nbsp; RKP, joka ei ole tottunut istumaan oppositiossa, tuli mukaan riemumielin keskustavasemmistolaiseen hallitukseen, vaikka rikkaiden puolue Kokoomus sopisikin RKP:lle monien mielestä paremmin yhteistyökumppaniksi.</p> <p>&nbsp;&nbsp; Kokoomus saattaisi olla vaalien jälkeen suurin puolue, ellei kokoomuslainen <strong>Harry Harkimo</strong> olisi turhautunut ja perustanut omaa Liike Nyt -ryhmäänsä ja vienyt mukanaan tuhansia ääniä. Niin pienestä tuo SDP:n Rinteen hallituksen muodostaminen oli kiinni.</p> <p>&nbsp;&nbsp; Tuoreimmissa gallupeissa Perussuomalaiset ovat suosituin puolue, kakkosena SDP, kolmosena Kokoomus.&nbsp;</p> <p>&nbsp;&nbsp; Parin kolmen viikon hallitusneuvottelut tuottivat tulosta. Kesäkuun 6. päivänä sitten neuvottelijat kävelivät raitiovaunupysäkille ja matkustivat pitämään tiedotustilaisuutta suuren yleisön keskelle uuteen Oodi-kirjastoon, joka on muuten kilpailemassa Australian, Uuden-Seelannin ja Hollannin kirjastojen kanssa maailman parhaan ja viihtyisimmän lukusalin tittelistä. Kovin monessa maassa ministerit eivät kulje samalla tavalla rahvaan parissa. Tällainen aloitus sopi mainiosti &rdquo;kansanrintamahallitukselle&rdquo;.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Kokeneet poliitikot ja eläkeläiset unohdettiin</strong></p> <p>Hallituksen ikäjakaumassa on paljon ihmettelemistä. Ministereitä on 19, joista naisia 11 ja miehiä 8. Alle 40-vuotiaat naiset ovat&nbsp; runsaasti edustettuina. Hyvä niin. Mutta nuoret miehet puuttuvat tykkänään. Kaikki ministerismiehet ovat periaatteessa keski-ikäisiä.</p> <p>&nbsp;&nbsp; Hallituksen &rdquo;ikäpresidentti&rdquo; on 23.03.1958 syntynyt ulkoministeri <strong>Pekka Haavisto</strong> (Vihr.). Ei ihme, ettei hallituksen ohjelmasta oikein löydy ymmärtämystä työeläkeläisten ongelmille. Kuitenkin 1990-luvulta <strong>Paavo Lipposen</strong> (SDP) hallituskaudelta asti voimassa ollut taitettu eläkeindeksi on pudottanut vähävaraiset eläkeläiset, varsinkin pitkään eläkkeellä olleet naiset, lattian läpi leipäjonoihin ja jyrännyt keskituloiset eläkeläiset köyhälistöksi.</p> <p>&nbsp;&nbsp; Kokeneemmat ikäluokat puuttuvat ministerien joukosta kokonaan. Suuri osa äänestäjistä on eläkeiässä. Heillä ei ole tällaisessa hallituksessa varsinaisia puolestapuhujia. On muistettava, että Suomen eläkeikä lähestyy 70 ikävuotta.</p> <p>&nbsp; &nbsp;Moni olisi esimerkiksi toivonut, että demariministerien joukossa olisi v. 1951 syntynyt <strong>Kimmo Kiljunen</strong>, joka jos kuka tuntee taitetun eläkeindeksin pirullisuuden. Sitä paitsi suuri osa SDP:n äänestäjistä on eläkeläisiä. Jonkinlaista ikärasismia on tuntuvilla hallituksen kokoonpanossa.</p> <p>&nbsp;&nbsp; Sipilän hallitusta muodostettaessa Keskustan kokeneet poliitikot heitettiin katsomon puolelle. He saivat tarpeekseen ja vetäytyivät syrjään &ndash; ja veivät äänestäjänsä mukanaan. Tämä on ollut yhtenä syynä Keskustan alenevaan kannatukseen. Ettei vain demareille kävisi samoin?</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen vanha Juha Sipilän Keskusta-Siniset-Kokoomus-pohjainen ”perusporvarihallitus” sai presidentti Sauli Niinistöltä eron ja uusi Antti Rinteen (SDP) ”kansanrintamahallitus” onnentoivotukset alkavalle matkalle. Uudessa enemmistöhallituksessa on mukana viisi puoluetta: SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP).

   Jos Sipilän hallitus korosti haluaan saada maan velkaantuminen kuriin ja talous kuntoon kovillakin toimilla, Rinteen hallitus korostaa ohjelmassaan pyrkimyksiään tasa-arvoon heikomman hyväksi, mikä jo sekin on maan asioiden kuntoon panemista.

 

Eduskuntavaaleissa SDP sai niukkaakin niukemmin suurimman puolueen aseman jopa alle 18 prosentin ääniosuudella. Demarit saivat kuin saivatkin houkutelluksi rökäletappion kokeneen Keskustan hallitukseen. Mukaan tulivat myös nykyään selvä Labour-puolue Vihreät ja Vasemmistoliitto.  RKP, joka ei ole tottunut istumaan oppositiossa, tuli mukaan riemumielin keskustavasemmistolaiseen hallitukseen, vaikka rikkaiden puolue Kokoomus sopisikin RKP:lle monien mielestä paremmin yhteistyökumppaniksi.

   Kokoomus saattaisi olla vaalien jälkeen suurin puolue, ellei kokoomuslainen Harry Harkimo olisi turhautunut ja perustanut omaa Liike Nyt -ryhmäänsä ja vienyt mukanaan tuhansia ääniä. Niin pienestä tuo SDP:n Rinteen hallituksen muodostaminen oli kiinni.

   Tuoreimmissa gallupeissa Perussuomalaiset ovat suosituin puolue, kakkosena SDP, kolmosena Kokoomus. 

   Parin kolmen viikon hallitusneuvottelut tuottivat tulosta. Kesäkuun 6. päivänä sitten neuvottelijat kävelivät raitiovaunupysäkille ja matkustivat pitämään tiedotustilaisuutta suuren yleisön keskelle uuteen Oodi-kirjastoon, joka on muuten kilpailemassa Australian, Uuden-Seelannin ja Hollannin kirjastojen kanssa maailman parhaan ja viihtyisimmän lukusalin tittelistä. Kovin monessa maassa ministerit eivät kulje samalla tavalla rahvaan parissa. Tällainen aloitus sopi mainiosti ”kansanrintamahallitukselle”.

 

Kokeneet poliitikot ja eläkeläiset unohdettiin

Hallituksen ikäjakaumassa on paljon ihmettelemistä. Ministereitä on 19, joista naisia 11 ja miehiä 8. Alle 40-vuotiaat naiset ovat  runsaasti edustettuina. Hyvä niin. Mutta nuoret miehet puuttuvat tykkänään. Kaikki ministerismiehet ovat periaatteessa keski-ikäisiä.

   Hallituksen ”ikäpresidentti” on 23.03.1958 syntynyt ulkoministeri Pekka Haavisto (Vihr.). Ei ihme, ettei hallituksen ohjelmasta oikein löydy ymmärtämystä työeläkeläisten ongelmille. Kuitenkin 1990-luvulta Paavo Lipposen (SDP) hallituskaudelta asti voimassa ollut taitettu eläkeindeksi on pudottanut vähävaraiset eläkeläiset, varsinkin pitkään eläkkeellä olleet naiset, lattian läpi leipäjonoihin ja jyrännyt keskituloiset eläkeläiset köyhälistöksi.

   Kokeneemmat ikäluokat puuttuvat ministerien joukosta kokonaan. Suuri osa äänestäjistä on eläkeiässä. Heillä ei ole tällaisessa hallituksessa varsinaisia puolestapuhujia. On muistettava, että Suomen eläkeikä lähestyy 70 ikävuotta.

   Moni olisi esimerkiksi toivonut, että demariministerien joukossa olisi v. 1951 syntynyt Kimmo Kiljunen, joka jos kuka tuntee taitetun eläkeindeksin pirullisuuden. Sitä paitsi suuri osa SDP:n äänestäjistä on eläkeläisiä. Jonkinlaista ikärasismia on tuntuvilla hallituksen kokoonpanossa.

   Sipilän hallitusta muodostettaessa Keskustan kokeneet poliitikot heitettiin katsomon puolelle. He saivat tarpeekseen ja vetäytyivät syrjään – ja veivät äänestäjänsä mukanaan. Tämä on ollut yhtenä syynä Keskustan alenevaan kannatukseen. Ettei vain demareille kävisi samoin?

 

 

]]>
21 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277128-rinteen-hallituksen-ikajakauma-ihmetyttaa#comments Antti Rinne ikärasismi Taitettu eläkeideksi Sat, 08 Jun 2019 20:18:59 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277128-rinteen-hallituksen-ikajakauma-ihmetyttaa
Rinteen talousoppi hämmentää http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277113-rinteen-talousoppi-hammentaa <p>Rinteen hallituksen ohjelma ja aikomukset on sekava kokoelma epäkonventionaalisia valtiontaloudellisia oletuksia ja ytimeltään outo yritys toteuttaa omaa tahtopolitiikkaa tilanteessa, jossa trendit ja empiria puhuvat tätä &quot;yhteiskuntakokeilua&quot; ja sen pyrkimyksiä vastaan.</p> <p>Rinteen viisikko pyrkii yhteyttämääntulen ja veden.</p> <p>Normaalin elämänkokemuksen mukaan siitä syntyy vesihöyryä ja sen ohella se, että tuli sammuu tai ainakin savuttaa ankarasti.</p> <p>Mutta siitä viis; me teemme nyt uutta politiikkaa, kontrasyklistä ja kaikki vääryydet oikaisevaa.</p> <p>Mutta mikä on, kaikella totisuudella kysyttynä, tämän futuristisen contrafactuaalisen politiikan tulos?</p> <p>Todetaan, että &quot;Rinne l&quot; hallitus tekee paljon hyvää, tasapainottaa menot tulotodellisuuteen kaiken tämän hyvän hinnasta huolimatta, ilman keppiä ja hammasten kiristystä.</p> <p>Normaalin elämänkokemuksen mukaan tämä on mahdotonta. Mahdoton mikä mahdoton. Mutta ei &quot;Rinne l:n&quot; viisikon mielestä.</p> <p>Mistä sitten on kysymys? Mistäpä muusta kuin silmänkääntötempusta.</p> <p>Rinne yrittää silmänkääntötemppua. Kaikki viisikossa eivät taatusti ymmärrä, mistä tässä on kysymys. Se ei vähennä heidän vastuutaan.</p> <p>Jos ei tiedä, on velvollisuus selvittää. Tai ainakin vähän kallistaa korvaansa &quot;kamreerien&quot; puoleen, niiden hullujen koirien.</p> <p>Hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta 3 miljardilla, varmaankin pörssiyhtiöiden osakkeita.</p> <p>Mihin tämä 3 mrd poltetaan? Hankkeet ovat sekalaisia. Jotkut ihan järkeviä, tehtyjen virheiden jja puutosten korjailua.</p> <p>Mutta 3 miljardia 2020-2022 , siis kolmen vuoden aikana: Mrd per vuosi.</p> <p>Niistä ei ole suunnitelmaa. Mitä kertoo hallituksesta se, että myydään omaisuutta, osinkoja tuottavaa omaisuutta &quot;investointeihin&quot;, joita ei ole suunniteltu? Mikä järki tässä on? Mistä on kysymys?</p> <p>Ensinnäkin omaisuuden myyntivaltuuksin varataan iso pelipotti, jolla pelataan. Tässä pelissä olennaista on se, että näin saadaan &quot;pelikassa&quot;. Se on sivukassa, varakassa, pimeä kassa.</p> <p>Pelimiehillä on aina sellainen, aidoilla pelimiehillä. Naapurimaassamme Venäjällä on sellainen, budjetin ulkopuolinen, varjobudjetti, pahanpäivänvara, viimeinen toivo ahdinkopaikassa. Olen kirjoittanut siitä näillä sivustoilla.</p> <p>Koskaan en olettanut tällaisen käytännön rantautuvan Gelsingforsiin.</p> <p>Tiedän hieman tästä polusta, jonka pitkospuita tähän on tultu? Sanotaan vaikka, että pojat totesivat viime vuonna, miten helppoa oli puljata vientiluottojen palautusennakoiden avulla budjetti kuiville, mitä nyt yks Virtanen vähän pääsi inkuttamaan, mutta kun mediasopulit oli hypetetty kollektiiviseen taloussuhdanteen helpottumisen euforiaan, johan sitä oli kestänytkin, kuivaa taloustilannetta!</p> <p>Eiköhän tässä ole taustalla puna-mullan parhaiden poikien koko paras peliosaaminen.</p> <p>Nimiä ei tuon toteamuksen jälkeen tarvitse alkaa edes luetella. Mutta se on maakuntamallin ohella paras perustelu sille, miksi Keskusta teki yhdenyön lehmänkäännöksen.</p> <p>Sutpataan valtion omaisuuden myyntivaltuudella 3 miljardia pelikassaksi.</p> <p>Laaditaan unelmapöydissä niin sekava soppa, että siinä tavallisen punavihreän kuplijan suuntavaisto sekaantuu kuin seinäkello, siinäpä valmis pelipaikka.</p> <p>Vatkataan investoinnit ja kulutusmenot sen tuhannen vatkuliksi, ettei siitä hötöstä ei vanha erkkikään erota helposti, mikä osa on ihan aikuisenoikea investointi ja mikä vain puhdas kulutusmeno, siis suoraan syöty hyödyke, joskin ajan henkeen täysin ympäristönaamioitu &quot;tulevaisuusinvestointi&quot;.</p> <p>Siis lyhyesti ja kertauksen omaisesti määriteltynä; Menot siirretään budjetin ulkopuolelle.</p> <p>Siten budjetti on helpompi saada vaateriin. Komissio kiittää. Kansa hyrisee epäuskoisena. Media copypastaa vnk:n tiedottajan ja SP:n kuukausiraporttien tekstejä. Sen virsiä veisaat, jonka arkkua kannat.</p> <p>Menettely on läpinäkymätön. Se hämärtää myös mittaluokan: Miljardi on paljon rahaa. Enemmän kuin norsun verran.</p> <p>Sitäpaitsi: Hyvää omaisuutta ei kannata vaihtaa huonompaan. Tyhmintä on myydä suoraan syötäväksi. Nyt elämme hyviä aikoja. Tulevat ajat ovat huonompia, ja niitä seuraavat ajat ihan oaskoja.</p> <p>&quot;Rinne l&quot; ryöstää valtion kassa tuon veivikassansa kautta.</p> <p>Toistan itseäni: hallitusohjelman investointipotti on 3 mrd, miljardi per vuosi. Raha otetaan kansallista omaisuutta myymällä. Myynti tapahtuu etupainotteisesti. Ettei kukaan ehdi jarruttaa, saati estää pelikassan luomista.</p> <p>Käyttösuunnitelmia ei ole. Vain pelkkiä otsakkeita ja tulevaisuusinvestointimaalailuja.</p> <p>Ihan todetusti, suunnitelmat siunataan jälkeenpäin. Rinteen johdolla. Kolmikko Rinne, Haavisto, Lintilä, esittävät. Rinne on kova poika neuvottelemaan haluamansa tuloksen. Ei Pekalla ja Mikalla isosti ole haluja jarruttaa, hienoa &quot;ilmiöpöydissä&quot; valmisteltua ohjelmaahan tässä toteutetaan. Kaikki liittyy kaikkeen. Kaikki ovat kuitanneet kokonaisuuden.</p> <p>Niinpä kaikki menee läpi ministerivaliokunnassa, Rinteen tahdon mukaisesti.</p> <p>Hallitusohjelmaa lukemalla tukka nousee pystyyn, kun näkee, mitä ne niinsanotut &quot;investoinnit &quot; ovat. Rahaa kylvetään kahden korin kautta. Yksi on varma: Investoinnit ja syömävelka menevät ihanasti sekaisin. Toisinsanoen tuottavia pörssiisakkeita myydään miljardikaupalla suoraan syömävelan katteeksi.</p> <p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rinteen hallituksen ohjelma ja aikomukset on sekava kokoelma epäkonventionaalisia valtiontaloudellisia oletuksia ja ytimeltään outo yritys toteuttaa omaa tahtopolitiikkaa tilanteessa, jossa trendit ja empiria puhuvat tätä "yhteiskuntakokeilua" ja sen pyrkimyksiä vastaan.

Rinteen viisikko pyrkii yhteyttämääntulen ja veden.

Normaalin elämänkokemuksen mukaan siitä syntyy vesihöyryä ja sen ohella se, että tuli sammuu tai ainakin savuttaa ankarasti.

Mutta siitä viis; me teemme nyt uutta politiikkaa, kontrasyklistä ja kaikki vääryydet oikaisevaa.

Mutta mikä on, kaikella totisuudella kysyttynä, tämän futuristisen contrafactuaalisen politiikan tulos?

Todetaan, että "Rinne l" hallitus tekee paljon hyvää, tasapainottaa menot tulotodellisuuteen kaiken tämän hyvän hinnasta huolimatta, ilman keppiä ja hammasten kiristystä.

Normaalin elämänkokemuksen mukaan tämä on mahdotonta. Mahdoton mikä mahdoton. Mutta ei "Rinne l:n" viisikon mielestä.

Mistä sitten on kysymys? Mistäpä muusta kuin silmänkääntötempusta.

Rinne yrittää silmänkääntötemppua. Kaikki viisikossa eivät taatusti ymmärrä, mistä tässä on kysymys. Se ei vähennä heidän vastuutaan.

Jos ei tiedä, on velvollisuus selvittää. Tai ainakin vähän kallistaa korvaansa "kamreerien" puoleen, niiden hullujen koirien.

Hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta 3 miljardilla, varmaankin pörssiyhtiöiden osakkeita.

Mihin tämä 3 mrd poltetaan? Hankkeet ovat sekalaisia. Jotkut ihan järkeviä, tehtyjen virheiden jja puutosten korjailua.

Mutta 3 miljardia 2020-2022 , siis kolmen vuoden aikana: Mrd per vuosi.

Niistä ei ole suunnitelmaa. Mitä kertoo hallituksesta se, että myydään omaisuutta, osinkoja tuottavaa omaisuutta "investointeihin", joita ei ole suunniteltu? Mikä järki tässä on? Mistä on kysymys?

Ensinnäkin omaisuuden myyntivaltuuksin varataan iso pelipotti, jolla pelataan. Tässä pelissä olennaista on se, että näin saadaan "pelikassa". Se on sivukassa, varakassa, pimeä kassa.

Pelimiehillä on aina sellainen, aidoilla pelimiehillä. Naapurimaassamme Venäjällä on sellainen, budjetin ulkopuolinen, varjobudjetti, pahanpäivänvara, viimeinen toivo ahdinkopaikassa. Olen kirjoittanut siitä näillä sivustoilla.

Koskaan en olettanut tällaisen käytännön rantautuvan Gelsingforsiin.

Tiedän hieman tästä polusta, jonka pitkospuita tähän on tultu? Sanotaan vaikka, että pojat totesivat viime vuonna, miten helppoa oli puljata vientiluottojen palautusennakoiden avulla budjetti kuiville, mitä nyt yks Virtanen vähän pääsi inkuttamaan, mutta kun mediasopulit oli hypetetty kollektiiviseen taloussuhdanteen helpottumisen euforiaan, johan sitä oli kestänytkin, kuivaa taloustilannetta!

Eiköhän tässä ole taustalla puna-mullan parhaiden poikien koko paras peliosaaminen.

Nimiä ei tuon toteamuksen jälkeen tarvitse alkaa edes luetella. Mutta se on maakuntamallin ohella paras perustelu sille, miksi Keskusta teki yhdenyön lehmänkäännöksen.

Sutpataan valtion omaisuuden myyntivaltuudella 3 miljardia pelikassaksi.

Laaditaan unelmapöydissä niin sekava soppa, että siinä tavallisen punavihreän kuplijan suuntavaisto sekaantuu kuin seinäkello, siinäpä valmis pelipaikka.

Vatkataan investoinnit ja kulutusmenot sen tuhannen vatkuliksi, ettei siitä hötöstä ei vanha erkkikään erota helposti, mikä osa on ihan aikuisenoikea investointi ja mikä vain puhdas kulutusmeno, siis suoraan syöty hyödyke, joskin ajan henkeen täysin ympäristönaamioitu "tulevaisuusinvestointi".

Siis lyhyesti ja kertauksen omaisesti määriteltynä; Menot siirretään budjetin ulkopuolelle.

Siten budjetti on helpompi saada vaateriin. Komissio kiittää. Kansa hyrisee epäuskoisena. Media copypastaa vnk:n tiedottajan ja SP:n kuukausiraporttien tekstejä. Sen virsiä veisaat, jonka arkkua kannat.

Menettely on läpinäkymätön. Se hämärtää myös mittaluokan: Miljardi on paljon rahaa. Enemmän kuin norsun verran.

Sitäpaitsi: Hyvää omaisuutta ei kannata vaihtaa huonompaan. Tyhmintä on myydä suoraan syötäväksi. Nyt elämme hyviä aikoja. Tulevat ajat ovat huonompia, ja niitä seuraavat ajat ihan oaskoja.

"Rinne l" ryöstää valtion kassa tuon veivikassansa kautta.

Toistan itseäni: hallitusohjelman investointipotti on 3 mrd, miljardi per vuosi. Raha otetaan kansallista omaisuutta myymällä. Myynti tapahtuu etupainotteisesti. Ettei kukaan ehdi jarruttaa, saati estää pelikassan luomista.

Käyttösuunnitelmia ei ole. Vain pelkkiä otsakkeita ja tulevaisuusinvestointimaalailuja.

Ihan todetusti, suunnitelmat siunataan jälkeenpäin. Rinteen johdolla. Kolmikko Rinne, Haavisto, Lintilä, esittävät. Rinne on kova poika neuvottelemaan haluamansa tuloksen. Ei Pekalla ja Mikalla isosti ole haluja jarruttaa, hienoa "ilmiöpöydissä" valmisteltua ohjelmaahan tässä toteutetaan. Kaikki liittyy kaikkeen. Kaikki ovat kuitanneet kokonaisuuden.

Niinpä kaikki menee läpi ministerivaliokunnassa, Rinteen tahdon mukaisesti.

Hallitusohjelmaa lukemalla tukka nousee pystyyn, kun näkee, mitä ne niinsanotut "investoinnit " ovat. Rahaa kylvetään kahden korin kautta. Yksi on varma: Investoinnit ja syömävelka menevät ihanasti sekaisin. Toisinsanoen tuottavia pörssiisakkeita myydään miljardikaupalla suoraan syömävelan katteeksi.

]]>
17 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277113-rinteen-talousoppi-hammentaa#comments Antti Rinne Hallitusohjelma 2019 Rinteen hallitus Syömävelka Valtion omaisuuden myyminen Sat, 08 Jun 2019 08:03:44 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277113-rinteen-talousoppi-hammentaa
Tällainen on todellinen Antti Rinne http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277085-tallainen-antti-rinne-on-oikeasti <p><strong>Lue, millainen uusi pääministeri Antti Rinne on sellaisena kuin hänet hyvin tuntevat tietävät. Hän on kiinnostava persoona, jossa on monta puolta.</strong></p><p><strong>Antti Juhani Rinne</strong> syntyi marraskuun kolmantena päivänä vuonna 1962. Hän kuului ensimmäiseen sukupolveen, joka pääsi uuden uljaan peruskoulun piiriin 1970 &ndash;luvulla.</p><p>Antin molemmat vanhemmat ovat juristeja. Hänen isänsä oli uransa huipulla Lohjan kaupunginjohtaja, jolloin Antti oli jo aikuinen. Isän puoleinen isoisä oli asemapäällikkö ja isoäiti toimistoapulainen. Äidin puoleinen isoisä oli työnjohtaja ja isoäiti elintarviketyöläinen. Antilla on 3 vuotta nuorempi pikkuveli.</p><p>Antti kertoo mieluusti työskennelleensä nuorena duunariammateissa sahatyömiehenä ja autonkuljettajana, mutta ne eivät kestäneet kuin pari vuotta. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1987 Helsingin yliopistosta.</p><p><strong>Vasemman laidan mies</strong></p><p>Antilla on takanaan 30 vuoden ura SDP:ssä.</p><p>Hän on vuodesta 1989 lähtien toiminut useaan otteeseen kaupunginvaltuutettuna Lohjalla ja Mäntsälässä. 1990 &ndash;luvun lopulla &ndash; <strong>Paavo Lipposen</strong> puheenjohtajakaudella &ndash; Antti vaikutti myös SDP:n puoluevaltuustossa.</p><p>Kun ammattiliitto Erton puheenjohtajuus kutsui vuonna 2002, politiikka jäi pitkälti telakalle aina vuoteen 2014 saakka.</p><p>Jo ensimmäisenä poliitikkokautenaan 1990 &ndash;luvulla Antti oli tiukasti SDP:n vasemmalla laidalla. Hän oli kiivas&nbsp; Lipposen hallituspolitiikan vastustaja etenkin tämän ensimmäisen hallituksen aikana.</p><p><strong>Erkki Tuomioja</strong> kertoo päiväkirjoissaan (Ei kai eilisestä jäänyt vammoja, Poliittiset päiväkirjat 1998 &ndash; 2000), kuinka Antti oli ahkera kaivamaan maata Lipposen jalkojen alta.</p><p>Eduskuntavaalien alla silloinen kansanedustajaehdokas Antti pyysi silloista sosialidemokraattista eduskuntaryhmää johtaneen Tuomiojan Mäntsälään ja kertoi päätyneensä siihen, että linjaa ja puoluejohtajaa on vaihdettava ja että Tuomioja olisi oikea ehdokas.&nbsp;</p><p>Kun Tuomioja vaalien jälkeen meni hallitukseen, Rinne soitti ja sanoi olevansa pettynyt ministeriksi menosta, koska ei voitu luottaa, että uusi ryhmänjohtaja <strong>Antti Kalliomäki</strong> olisi yhtä kriittinen Lipposta kohtaan.</p><p>Vaalien jälkeisessä puoluevaltuuston kokouksessa Antti julisti: &rdquo;Jos puheenjohtaja Lipponen ei olisi pääministeri ja EU-puheenjohtajuus edessä, niin täällä puhuttaisiin aivan eri tavoin valinnoistakin&rdquo;. Tuomioja taputti, mitä silloinen europarlamentaarikko <strong>Ulpu Iivari</strong> kuulemma katsoi paheksuvasti.</p><p>Anttia maaniteltiin SDP:n varapuheenjohtajaehdokkaaksi jo vuoden 2012 puoluekokoukseen. Hän souti ja huopasi asian kanssa kuukausia jättäen sen lopulta ensin sikseen.</p><p>Vasta puoluekokouksen kuluessa hän päätti yllättäen, äänestyspäivänä, mittauttaa kannatuksensa puolueessa. Edes vaimo ei kuullut päätöksestä kuin viime hetkellä puhelimessa. Yritys päättyi nolosti, sillä hän sai vain kourallisen ääniä.</p><p>Vuonna 2012 ja myöhemmin vuonna 2014 Antti sanoi haluavansa tuoda puolueen johtoon ammattiyhdistysliikkeen tuntemusta. Hän halusi myös puolueen palaavan juurilleen, millä hän tarkoitti aimo askelta vasempaan.</p><p>Motiivikseen hän kertoi huolen, että SDP oli ajautumassa kannatukseltaan yhteiskunnan marginaaliin. Antin houkuttelijoina Urpilaisen haastajaksi oli alun perin pieni joukko kolmekymppisiä ammattiliittojen demaritoimitsijoita.</p><p><strong>Perhemies</strong></p><p>Perhe on Antille kaikki kaikessa. Hänellä on kaksi tytärtä, jotka ovat vajaat kolmekymppisiä. Lapsenlapsiakin on.</p><p>Antti pitää lapsiinsa tiivistä yhteyttä, vaikka perheeseen tulikin avioero jo lasten ollessa pieniä. Antti on myös isä, joka auttaa lapsia taloudellisesti vielä näiden itsenäistyttyäkin. Tyttäret ovat saaneet isältään muun muassa autot.</p><p>Perhekeskeisyys näkyy myös Antin nykyisessä parisuhteessa. Vaikka on kuinka kiire ja kuinka pitkä matka, hän haluaa yöksi kotiin kymmenisen vuotta nuoremman vaimonsa luokse. Samasta syystä Antti ei ole mikään illanistujaisissa riekkuja.</p><p>Suhdetta nykyiseen vaimoon lienee vahvistanut lapsettomuus ja se, että molemmat olivat kypsässä iässä tavatessaan. Kiintymys on aitoa ja molemminpuolista. Heidän vahva siteensä tuli&nbsp;hyvin esille vuoden alussa, kun Antti makasi pitkään sairaalassa ja puoliso valvoi vieressä.</p><p><strong>Supermies</strong></p><p>Antti antaa mielellään kuvan itsestään poikkeusyksilönä.</p><p>Hän kertoo mielellään nukkuvansa vain muutaman tunnin yössä ja selviävänsä sillä mainiosti. Moni suuri poliitikko on tunnettu vähäunisuudestaan: <strong>Margaret Thatcher</strong>, <strong>Bill Clinton</strong>, <strong>Barack Obama</strong>.</p><p>Toisaalta, myös <strong>Donald Trump</strong> selviää neljällä tunnilla yössä. Sitä vastoin Antti ei hoida työasioita keskellä yötä kuten vähäuninen <strong>Emmanuel Macron</strong>.</p><p>Antti jaksaa myös muistuttaa valmistuneensa oikeustieteen kandidaatiksi vain 1,5 vuodessa. Siinä kuulemma auttoi opiskelijakaveri, joka opetti kuinka luetaan nopeasti.</p><p>Joka tapauksessa Antti on hyvin älykäs ihminen, joka hahmottaa asiat nopeasti ja pystyy tallentamaan muistiinsa suuria asiakokonaisuuksia, mikä on suureksi hyödyksi neuvotteluissa ja kokouksissa.</p><p><strong>Toiminnan mies</strong></p><p>Antti on tunnettu siitä, että hän johtaa puhelimella.</p><p>Hän ei ole mikään sähköpostimies eikä aina edes vastaa viesteihin. Tärkeät asiat hoidetaan heti ja suoraan &ndash; ellei kasvotusten niin puhelimessa.</p><p>Jos hän johtajana kuulee jonkin asian olevan rempallaan, hän tarttuu kännykkään ja soittaa ihmiselle, jonka kuuluu siitä huolehtia ja antaa ohjeet &ndash; tai määräykset.</p><p>Jopa neuvottelujen tai asioiden valmistelujen ollessa käynnissä Antti saattaa oman porukan kesken kokoustettaessa tarttua puhelimeen ja ladella vastapuolelle uhkauksia, joiden tarkoituksena on saada asiat menemään siihen suuntaan, johon oma porukka haluaa. Toisinaan tässä on teatraalisuutta ja näyttämisen halua omille.</p><p>Antti on kuuluisa siitä, että hän niin sanotusti tulee pitkin lankoja. Jos joku ihminen tai toiminta ärsyttää häntä, hän ei siekaile soittaa saman tien ja ilmaista näkemyksensä huutamalla, joskus kirosanojen ryydittämänä.</p><p>Toisaalta hän on hyvä suostuttelemaan ja valmistamaan ihmisiä johonkin puhelimitse. Tärkeisiin liittolaisiin pidetään puhelinyhteyttä säännöllisesti.</p><p>Antti on hyvä työryhmien, tiimien ja luottamushenkilöelinten puheenjohtaja. Hän keskustelee mielellään, hänellä on ideoita ja hän keksii yllättäviäkin ratkaisuja ja poispääsyjä.</p><p>Mutta hän voi olla myös dominoiva puheenjohtaja, kertomalla ensin laveasti oman kantansa ja käymällä sitten ihminen ihmiseltä muut päättäjät läpi kysyen ovatko he samaa mieltä. Silloin eriävän mielipiteen lausuminen saattaa kuulostaa puheenjohtajaa henkilökohtaisesti vastaan asettumiselta. &nbsp;</p><p>Antti on toiminnan mies sitenkin, että välillä hän hankkii itselleen liikaakin töitä ja velvollisuuksia.</p><p>Parhaimmillaan vuosina 1997-98 hän paiski töitä yhtäaikaisesti peräti 3 työpaikassa: Rajavartioliitto ry:ssä lakimiehenä, eduskunnassa kansanedustaja <strong>Jouko Skinnarin</strong> avustajana ja Lakiasiaintoimisto Antti Rinteessä asianajajana!</p><p><strong>Pelimies</strong></p><p>Antti osaa pelinsä. Työmarkkinapöydistä hän on kerännyt taidon ajaa asiaansa niin suostuttelemalla ja neuvottelemalla kuin uhkaamalla. Tämä tyyli on jatkunut politiikassa ainakin <strong>Alexander Stubbin</strong> hallituksessa.</p><p>Stubb muistelee yhteistyötä SDP:n puheenjohtajan kanssa: &rdquo;Toiminta oli niin epärehellistä ja törkeää, että ajattelin, että tämän porukan kanssa on mahdotonta tehdä yhteistyötä&rdquo;. Antin mukaan hallituksessa oli ongelmana, ettei kokoomus pitänyt kiinni sopimuksista.</p><p>Antti on tarvittaessa valmis temppuihin saadakseen asiat menemään oman etunsa mukaiseksi. Haastaessaan puheenjohtaja <strong>Jutta Urpilaisen</strong>, hän levitti julkisesti ja vähemmän julkisesti väitettä, että Urpilainen on puoluejohtajana diktaattori, joka ei kuuntele muita, vaikkei ollut ollut tämän kanssa juuri missään tekemisissä.</p><p>Kun Antti kokee olevansa uhattuna, hän ei arkaile ottaa käyttöön jopa häikäilemättömiä keinoja. <strong>Antti Lindtmanin</strong> puheenjohtajatien torpannut vuoto eduskuntaryhmän puheenvuorojen koplauksesta saattoi olla tällainen operaatio.</p><p>Myös voitelun Antti osaa. Ay-johtaja aikoina hänelle menneisyydestä tai nykyisyydestä tärkeät ihmiset läheisineen saattoivat saada sopivassa tilanteessa vaikkapa ilmaisen loman liiton Lapin hotellissa.</p><p><strong>Tarinamies</strong></p><p>Antin suhde faktoihin ja toisinaan totuuteenkin on joustava.</p><p>Hän ahmii tietoa ja hänellä on hyvä muisti. Joskus muisti kuitenkin pettää ja tulee perustelluksi omia mielipiteitä virheellisillä luvuilla tai faktoilla. Näitä virheitä Antti ei mielellään myönnä eikä oikaise.</p><p>Antti kuuntelee mielellään asiantuntijoita ja ottaa vastaan faktatietoa, mutta varsin usein poimii käyttöönsä vain luvut ja faktat, jotka tukevat hänen näkemyksiään ja tavoitteitaan.</p><p>Hän monesti paisuttelee tai vääristelee lukuja, jotta ne palvelisivat vielä paremmin hänen tarkoitusperiään. SDP:n puheenjohtajaksi pyrkiessään Antti esitti median haastatteluissa valheellisesti meriittinään johtamansa ammattiliiton nousevan jäsenkehityksen, vaikka järjestön jäsenmäärä oli tuolloin ollut selkeässä laskussa jo monta vuotta.</p><p>Rennon suhtautumisen faktoihin selittää osin, että hän on henkilönä suurpiirteinen, isojen linjojen mies.</p><p>Mieluisten faktojen poimiminen selittää, miksi Antti usein tuntuu hokevan samoja asioita haastattelusta toiseen, puheesta toiseen. Yleisölle syntyy mielikuva eikö hän osaa sanoa muuta.</p><p>Ammattiliittojohtajana tällainen hokema oli, kuinka työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry:n ohjelma-asiakirjat paljastavat työnantajan tarkoituksen lisätä paikallista sopimista ja sen avulla&nbsp;murentaa työehtosopimusjärjestelmää.</p><p>Poliitikkona hokemia ovat olleet &rdquo;porukka päättää&rdquo;, tekoäly ja digitalisaatio, maailman megatrendeihin tarttuminen, kansan rahat ryöstävät ylikansalliset terveysjätit ja viimeksi Afrikasta uhkaava kansainvaellus Eurooppaan.</p><p>Kaikki ovat lukeneet, kuinka Ilta-Sanomat uutisoi vuonna 2014, että tuolloin vielä kovin ymmärtämätön kolmekymppinen juristi Antti joutui 1990-luvun puolivälissä eroamaan AKT:n palveluksesta epäselvien matkalaskujen vuoksi.&nbsp;</p><p>Samoihin aikoihin hän joutui maksamaan korvauksia johtamalleen taloyhtiölle huonon taloudenpidon ja epäselvien laskutusten takia.</p><p>Ne ovat kaukaista menneisyyttä.</p><p>Antilla on kuitenkin sen jälkeenkin ollut taipumusta totuuden muunteluun.</p><p>Kun saa sakot kovasta ylinopeudesta, selitys toimittajalle voi olla, että juuri sinä iltana oli kiire kotiin saunaan, vaikka ylinopeuksia ja sakkoja on ollut muutoinkin.</p><p>Virallisessa ansioluettelossa saattaa aina ministerin cv:hen asti lillua joskus keksitty työkokemus ministerin erityisavustajana hallituksessa, vaikka oikeasti kyse oli vain ministerin eduskunta-avustajana toimimisesta.</p><p>Kun on maannut viikkoja toimintakyvyttömänä sairaalassa, saattaa syntyä houkutus kertoa julkisuuteen vain tieto hyvin sujuvasta toipumisesta tavallisesta keuhkokuumeesta - vahva johtaja ei saa olla heikko.</p><p>Tekevälle sattuu.</p><p>Antti on tarinankertoja myös toisessa, myönteisessä merkityksessä.</p><p>Raskaiden töiden vuoksi hän on jo pitkään ollut tarkka ja pidättyväinen alkoholin käyttönsä suhteen. Sopivassa seurassa ja sopivassa tilanteessa hyvän ruoan ja juoman ääressä hänestä voi kuitenkin kuoriutua oiva seuramies, joka laskee hyväntahtoista ja toverillista leikkiä muiden läsnä olevien kustannuksella.</p><p>Pilailu on olennainen osa hänen huumoriaan ja kyllä häntä voi huumorintajuiseksi kehua.</p><p>Ennen mieluisassa seurassa rentoutumiseen saattoivat liittyä paitsi rauhoittavat savukkeet, myös kalliit sikaarit. Sydänkohtauksen jälkeen näistä nautinnoista täytyy kieltäytyä.</p><p><strong>Herkkähipiäinen mies</strong></p><p>Antti on itse sanonut räjähtävänsä helposti ja nopeasti, mutta leppyvänsä nopeasti. Tämä pitää paikkansa. Jos on ollut erimielisyyksiä, mutta joudutaan tekemään yhteistyötä niiden jälkeen, hän pyyhkii vanhat riidat sivuun ja jatkaa puhtaalta pöydältä.</p><p>Samaan aikaan hän saattaa olla myös pitkävihainen. Hän saattaa kantaa kaunaa tai suhtautua johonkuhun kielteisesti vuosikausia &ndash; etenkin jos kokee henkilön olleen jonkinlainen uhka.&nbsp;Ja Anttikin osaa selän takana puhumisen, kuten me suomalaiset yleensä.</p><p>Vaikka Antti yleensä on hyvä ryhmä- ja kokoustyöskentelyn vetäjä, hän saattaa räjähtää myös niissä. Hän saattaa pyytää osallistujilta arvioita ja kritiikkiä jostakin asiasta, mutta jos se on kielteistä hän voi suuttua. Monesti räjähdys alkaa sivulauseella &rdquo;epäilet sä, että&hellip;&rdquo;, &rdquo;et sä usko, että&hellip;&rdquo; tai &rdquo;väitätteks te, että&hellip;&rdquo;. Möly kantautuu joskus käytävällekin.</p><p>Antti on herkkä omasta imagostaan ja julkikuvastaan. Etenkin aiemmin hän saattoi sydämistyä toimittajalle yhden haastattelun perusteella, jossa häntä oli mielestään kuvattu tai tulkittu väärin. Ja hän muisti sen pitkään.</p><p>Hän ylipäätään kantaa huolta siitä, että toimittajilla on hänestä &quot;väärä&quot; kuva.</p><p>Vuodet politiikan huipulla ovat rentouttaneet suhtautumista tiedotusvälineisiin. Enää ei ehdi eikä tarvitse hermostua yhden tai kahden toimittajan kirjoituksista.</p><p>Herkkähipiäisyys kytkeytyy itsetuntoon, joka on heikompi kuin kovan ay- ja politiikkajyrän maine antaa ymmärtää. Ammattiliittoaikoina epävarmuus näkyi suurien lakkojen ratkaisevina hetkinä &ndash; vastuu siitä uskaltaako mennä enää pidemmälle painoi raskaana.</p><p>Huono itsetunto tuli ilmi kaikille suomalaisille huhtikuussa 2014, kun Antti penkin alle menneiden vaalien jälkeen pelkäsi Urpilaisen revanssia.</p><p>Ylen esittämällä videolla&nbsp; Antti epäili, että Urpilainen haluaa takaisin puolueen puheenjohtajaksi. Videolla hän keskusteli Riiassa Slovakian sosiaalidemokraattisen ministerikollegansa <strong>Peter Kazimirin</strong> kanssa ennen euroryhmän kokousta.</p><p>Myöhemmin Antti kertoi epäilynsä Urpilaisen aikeista johtuneen väärinymmärryksestä.</p><p>Usein epävarmuus &ndash; silloin kun sitä on - näkyy Antin olemuksessa ja esiintymisessä esimerkiksi haastatteluissa selkeästi.</p><p>Liittopuheenjohtajana hän ei ollut kovin tottunut esiintymään suurille joukoille tai villitsemään kansaa puhujapöntöstä. Siihen ei ollut tarvetta. Tästä syystä hän hapuili puheita pitäessään monta vuotta SDP:n johtoon noustuaan.</p><p>Liittojohtajana Antti jännitti englannilla esiintymistä ay-liikkeen kansainvälisissä kokouksissa ja oli hellyyttävän onnellinen, jos esiintyminen&nbsp; menikin hyvin. Englannin kielellä&nbsp;asiointi saattaa olla kova paikka yhä nyt, puheenjohtajamaan pääministerin roolissa EU:ssa.</p><p><strong>Hyvävelimies</strong></p><p>Antti ei johtajana rakenna ympärilleen hovia. Kaikilla on vapaa pääsy hänen luokseen ja hän kuulee kaikkia. Hän ei osallistu kosteisiin illanistujaisiin eikä harrasta saunailtoja. Hänen kanssaan asiat täytyy pystyä hoitamaan muutoin.</p><p>Se, ettei hoveja ole, ei tarkoita etteikö Antti johtajana ottaisi ja pitäisi suosikkeja. Heitä on ja on ollut. He&nbsp;saavat &nbsp;erivapauksia kollegoihinsa verrattuna&nbsp;ja etuja, joita muut eivät työyhteisössä nauti.</p><p>Antti on myös uskollinen suosikeilleen&nbsp; - ja lähimmilleen ylipäätänsä. Noustuaan asianajajasta liittojohtajaksi vuonna 2002, hän otti yhtiökumppaninsa mukaan liittoon ja kuljetti&nbsp;tämän seuraavaankin liittoon rinnallaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>5 ASIAA, JOITA ET TIENNYT ANTTI RINTEESTÄ</strong></p><p><strong>Tunnin lenkki kello 5</strong></p><p>Kuten tunnettua, Antti nukkuu vain 4 &ndash; 5 tuntia yössä. Hän on kertonut aamujensa alkaneen jo 10 vuoden ajan noin kello 5 tunnin kestävällä kävelylenkillä, jota seuraa päivän lehtien luku tunnin verran ennen töihin lähtöä. Kiireinen huippupoliitikon elämä lienee pudottanut aamulenkin ohjelmasta.</p><p><strong>Suomalainen mies grillaa</strong></p><p>Antti on innokas kokkaaja. Pekonipasta ei ole hänen ainoa reseptinsä. Erityisen mielellään hän grillaa kesäisin. Bravuureihin kuuluu pakastehummerin grillaaminen sellaisenaan, kokonaisena kaasugrillissä.</p><p><strong>Nuoruus vallesmannina</strong></p><p>Antti kertoo mielellään opiskeluaikojen kesätyöstään Rautavaaran ja Karttulan piirien vs. nimismiehenä. Siihen aikaan maalaisvallesmanneille sattui ja tapahtui. Seudulla vietti eläkepäiviään SKDL:n legendaarinen metsätyömies ja ex-kansanedustaja <strong>Veikko J. Rytkönen</strong>. Rytkönen oli kansanedustajana tunnettu paitsi ronskista viinankäytöstään myös alituisesta rahapulastaan. Hän mm. jäi kiinni siitä, että eduskunnan päivärahoja saadakseen oli ilmoittanut postilaatikon osoitteekseen kotikunnassaan. <strong>Lasse Lehtisen</strong> mukaan Rytkönen oli kansanedustajuutensa aikana Supon syväkurkku SKP:n sisällä rahaa vastaan. Rahapula seurasi Rytköstä myös eläkkeellä. Niissä merkeissä Antti joutui metsästämään ex-kansanedustajaa ja löysi tämän lopulta syrjäisestä töllistä, jossa löi haastelapun kouraan.</p><p><strong>Raskas kaasujalka</strong></p><p>Ennen nykyaikoja, jolloin autonkuljettaja vie, Antti maakuntamatkoillaan autoili kernaasti, jos vain mahdollista. Vaikka hän on poseerannut käytetyn Volkkarin kanssa nyt poliitikkona, Antti on vuosikymmeniä ollut vankka volvomies. Kun matkoilta on aina kiire kotiin, nopeusrajoitukset saavat&nbsp; kyytiä. Hän on turvautunut jopa navigaattoriin, joka varoittaa poliisin valvontakameroista, mutta silti vahinkoja sattuu ja ylinopeussakkoja&nbsp;tipahtelee.</p><p><strong>Yliluonnolliset kokemukset</strong></p><p>Antti uskoo yliluonnollisiin&nbsp;ilmiöihin ja henkiolentoihin. Sopivassa seurassa hän saattaa innostua kertomaan omista yliluonnollisista kokemuksistaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lue, millainen uusi pääministeri Antti Rinne on sellaisena kuin hänet hyvin tuntevat tietävät. Hän on kiinnostava persoona, jossa on monta puolta.

Antti Juhani Rinne syntyi marraskuun kolmantena päivänä vuonna 1962. Hän kuului ensimmäiseen sukupolveen, joka pääsi uuden uljaan peruskoulun piiriin 1970 –luvulla.

Antin molemmat vanhemmat ovat juristeja. Hänen isänsä oli uransa huipulla Lohjan kaupunginjohtaja, jolloin Antti oli jo aikuinen. Isän puoleinen isoisä oli asemapäällikkö ja isoäiti toimistoapulainen. Äidin puoleinen isoisä oli työnjohtaja ja isoäiti elintarviketyöläinen. Antilla on 3 vuotta nuorempi pikkuveli.

Antti kertoo mieluusti työskennelleensä nuorena duunariammateissa sahatyömiehenä ja autonkuljettajana, mutta ne eivät kestäneet kuin pari vuotta. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1987 Helsingin yliopistosta.

Vasemman laidan mies

Antilla on takanaan 30 vuoden ura SDP:ssä.

Hän on vuodesta 1989 lähtien toiminut useaan otteeseen kaupunginvaltuutettuna Lohjalla ja Mäntsälässä. 1990 –luvun lopulla – Paavo Lipposen puheenjohtajakaudella – Antti vaikutti myös SDP:n puoluevaltuustossa.

Kun ammattiliitto Erton puheenjohtajuus kutsui vuonna 2002, politiikka jäi pitkälti telakalle aina vuoteen 2014 saakka.

Jo ensimmäisenä poliitikkokautenaan 1990 –luvulla Antti oli tiukasti SDP:n vasemmalla laidalla. Hän oli kiivas  Lipposen hallituspolitiikan vastustaja etenkin tämän ensimmäisen hallituksen aikana.

Erkki Tuomioja kertoo päiväkirjoissaan (Ei kai eilisestä jäänyt vammoja, Poliittiset päiväkirjat 1998 – 2000), kuinka Antti oli ahkera kaivamaan maata Lipposen jalkojen alta.

Eduskuntavaalien alla silloinen kansanedustajaehdokas Antti pyysi silloista sosialidemokraattista eduskuntaryhmää johtaneen Tuomiojan Mäntsälään ja kertoi päätyneensä siihen, että linjaa ja puoluejohtajaa on vaihdettava ja että Tuomioja olisi oikea ehdokas. 

Kun Tuomioja vaalien jälkeen meni hallitukseen, Rinne soitti ja sanoi olevansa pettynyt ministeriksi menosta, koska ei voitu luottaa, että uusi ryhmänjohtaja Antti Kalliomäki olisi yhtä kriittinen Lipposta kohtaan.

Vaalien jälkeisessä puoluevaltuuston kokouksessa Antti julisti: ”Jos puheenjohtaja Lipponen ei olisi pääministeri ja EU-puheenjohtajuus edessä, niin täällä puhuttaisiin aivan eri tavoin valinnoistakin”. Tuomioja taputti, mitä silloinen europarlamentaarikko Ulpu Iivari kuulemma katsoi paheksuvasti.

Anttia maaniteltiin SDP:n varapuheenjohtajaehdokkaaksi jo vuoden 2012 puoluekokoukseen. Hän souti ja huopasi asian kanssa kuukausia jättäen sen lopulta ensin sikseen.

Vasta puoluekokouksen kuluessa hän päätti yllättäen, äänestyspäivänä, mittauttaa kannatuksensa puolueessa. Edes vaimo ei kuullut päätöksestä kuin viime hetkellä puhelimessa. Yritys päättyi nolosti, sillä hän sai vain kourallisen ääniä.

Vuonna 2012 ja myöhemmin vuonna 2014 Antti sanoi haluavansa tuoda puolueen johtoon ammattiyhdistysliikkeen tuntemusta. Hän halusi myös puolueen palaavan juurilleen, millä hän tarkoitti aimo askelta vasempaan.

Motiivikseen hän kertoi huolen, että SDP oli ajautumassa kannatukseltaan yhteiskunnan marginaaliin. Antin houkuttelijoina Urpilaisen haastajaksi oli alun perin pieni joukko kolmekymppisiä ammattiliittojen demaritoimitsijoita.

Perhemies

Perhe on Antille kaikki kaikessa. Hänellä on kaksi tytärtä, jotka ovat vajaat kolmekymppisiä. Lapsenlapsiakin on.

Antti pitää lapsiinsa tiivistä yhteyttä, vaikka perheeseen tulikin avioero jo lasten ollessa pieniä. Antti on myös isä, joka auttaa lapsia taloudellisesti vielä näiden itsenäistyttyäkin. Tyttäret ovat saaneet isältään muun muassa autot.

Perhekeskeisyys näkyy myös Antin nykyisessä parisuhteessa. Vaikka on kuinka kiire ja kuinka pitkä matka, hän haluaa yöksi kotiin kymmenisen vuotta nuoremman vaimonsa luokse. Samasta syystä Antti ei ole mikään illanistujaisissa riekkuja.

Suhdetta nykyiseen vaimoon lienee vahvistanut lapsettomuus ja se, että molemmat olivat kypsässä iässä tavatessaan. Kiintymys on aitoa ja molemminpuolista. Heidän vahva siteensä tuli hyvin esille vuoden alussa, kun Antti makasi pitkään sairaalassa ja puoliso valvoi vieressä.

Supermies

Antti antaa mielellään kuvan itsestään poikkeusyksilönä.

Hän kertoo mielellään nukkuvansa vain muutaman tunnin yössä ja selviävänsä sillä mainiosti. Moni suuri poliitikko on tunnettu vähäunisuudestaan: Margaret Thatcher, Bill Clinton, Barack Obama.

Toisaalta, myös Donald Trump selviää neljällä tunnilla yössä. Sitä vastoin Antti ei hoida työasioita keskellä yötä kuten vähäuninen Emmanuel Macron.

Antti jaksaa myös muistuttaa valmistuneensa oikeustieteen kandidaatiksi vain 1,5 vuodessa. Siinä kuulemma auttoi opiskelijakaveri, joka opetti kuinka luetaan nopeasti.

Joka tapauksessa Antti on hyvin älykäs ihminen, joka hahmottaa asiat nopeasti ja pystyy tallentamaan muistiinsa suuria asiakokonaisuuksia, mikä on suureksi hyödyksi neuvotteluissa ja kokouksissa.

Toiminnan mies

Antti on tunnettu siitä, että hän johtaa puhelimella.

Hän ei ole mikään sähköpostimies eikä aina edes vastaa viesteihin. Tärkeät asiat hoidetaan heti ja suoraan – ellei kasvotusten niin puhelimessa.

Jos hän johtajana kuulee jonkin asian olevan rempallaan, hän tarttuu kännykkään ja soittaa ihmiselle, jonka kuuluu siitä huolehtia ja antaa ohjeet – tai määräykset.

Jopa neuvottelujen tai asioiden valmistelujen ollessa käynnissä Antti saattaa oman porukan kesken kokoustettaessa tarttua puhelimeen ja ladella vastapuolelle uhkauksia, joiden tarkoituksena on saada asiat menemään siihen suuntaan, johon oma porukka haluaa. Toisinaan tässä on teatraalisuutta ja näyttämisen halua omille.

Antti on kuuluisa siitä, että hän niin sanotusti tulee pitkin lankoja. Jos joku ihminen tai toiminta ärsyttää häntä, hän ei siekaile soittaa saman tien ja ilmaista näkemyksensä huutamalla, joskus kirosanojen ryydittämänä.

Toisaalta hän on hyvä suostuttelemaan ja valmistamaan ihmisiä johonkin puhelimitse. Tärkeisiin liittolaisiin pidetään puhelinyhteyttä säännöllisesti.

Antti on hyvä työryhmien, tiimien ja luottamushenkilöelinten puheenjohtaja. Hän keskustelee mielellään, hänellä on ideoita ja hän keksii yllättäviäkin ratkaisuja ja poispääsyjä.

Mutta hän voi olla myös dominoiva puheenjohtaja, kertomalla ensin laveasti oman kantansa ja käymällä sitten ihminen ihmiseltä muut päättäjät läpi kysyen ovatko he samaa mieltä. Silloin eriävän mielipiteen lausuminen saattaa kuulostaa puheenjohtajaa henkilökohtaisesti vastaan asettumiselta.  

Antti on toiminnan mies sitenkin, että välillä hän hankkii itselleen liikaakin töitä ja velvollisuuksia.

Parhaimmillaan vuosina 1997-98 hän paiski töitä yhtäaikaisesti peräti 3 työpaikassa: Rajavartioliitto ry:ssä lakimiehenä, eduskunnassa kansanedustaja Jouko Skinnarin avustajana ja Lakiasiaintoimisto Antti Rinteessä asianajajana!

Pelimies

Antti osaa pelinsä. Työmarkkinapöydistä hän on kerännyt taidon ajaa asiaansa niin suostuttelemalla ja neuvottelemalla kuin uhkaamalla. Tämä tyyli on jatkunut politiikassa ainakin Alexander Stubbin hallituksessa.

Stubb muistelee yhteistyötä SDP:n puheenjohtajan kanssa: ”Toiminta oli niin epärehellistä ja törkeää, että ajattelin, että tämän porukan kanssa on mahdotonta tehdä yhteistyötä”. Antin mukaan hallituksessa oli ongelmana, ettei kokoomus pitänyt kiinni sopimuksista.

Antti on tarvittaessa valmis temppuihin saadakseen asiat menemään oman etunsa mukaiseksi. Haastaessaan puheenjohtaja Jutta Urpilaisen, hän levitti julkisesti ja vähemmän julkisesti väitettä, että Urpilainen on puoluejohtajana diktaattori, joka ei kuuntele muita, vaikkei ollut ollut tämän kanssa juuri missään tekemisissä.

Kun Antti kokee olevansa uhattuna, hän ei arkaile ottaa käyttöön jopa häikäilemättömiä keinoja. Antti Lindtmanin puheenjohtajatien torpannut vuoto eduskuntaryhmän puheenvuorojen koplauksesta saattoi olla tällainen operaatio.

Myös voitelun Antti osaa. Ay-johtaja aikoina hänelle menneisyydestä tai nykyisyydestä tärkeät ihmiset läheisineen saattoivat saada sopivassa tilanteessa vaikkapa ilmaisen loman liiton Lapin hotellissa.

Tarinamies

Antin suhde faktoihin ja toisinaan totuuteenkin on joustava.

Hän ahmii tietoa ja hänellä on hyvä muisti. Joskus muisti kuitenkin pettää ja tulee perustelluksi omia mielipiteitä virheellisillä luvuilla tai faktoilla. Näitä virheitä Antti ei mielellään myönnä eikä oikaise.

Antti kuuntelee mielellään asiantuntijoita ja ottaa vastaan faktatietoa, mutta varsin usein poimii käyttöönsä vain luvut ja faktat, jotka tukevat hänen näkemyksiään ja tavoitteitaan.

Hän monesti paisuttelee tai vääristelee lukuja, jotta ne palvelisivat vielä paremmin hänen tarkoitusperiään. SDP:n puheenjohtajaksi pyrkiessään Antti esitti median haastatteluissa valheellisesti meriittinään johtamansa ammattiliiton nousevan jäsenkehityksen, vaikka järjestön jäsenmäärä oli tuolloin ollut selkeässä laskussa jo monta vuotta.

Rennon suhtautumisen faktoihin selittää osin, että hän on henkilönä suurpiirteinen, isojen linjojen mies.

Mieluisten faktojen poimiminen selittää, miksi Antti usein tuntuu hokevan samoja asioita haastattelusta toiseen, puheesta toiseen. Yleisölle syntyy mielikuva eikö hän osaa sanoa muuta.

Ammattiliittojohtajana tällainen hokema oli, kuinka työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry:n ohjelma-asiakirjat paljastavat työnantajan tarkoituksen lisätä paikallista sopimista ja sen avulla murentaa työehtosopimusjärjestelmää.

Poliitikkona hokemia ovat olleet ”porukka päättää”, tekoäly ja digitalisaatio, maailman megatrendeihin tarttuminen, kansan rahat ryöstävät ylikansalliset terveysjätit ja viimeksi Afrikasta uhkaava kansainvaellus Eurooppaan.

Kaikki ovat lukeneet, kuinka Ilta-Sanomat uutisoi vuonna 2014, että tuolloin vielä kovin ymmärtämätön kolmekymppinen juristi Antti joutui 1990-luvun puolivälissä eroamaan AKT:n palveluksesta epäselvien matkalaskujen vuoksi. 

Samoihin aikoihin hän joutui maksamaan korvauksia johtamalleen taloyhtiölle huonon taloudenpidon ja epäselvien laskutusten takia.

Ne ovat kaukaista menneisyyttä.

Antilla on kuitenkin sen jälkeenkin ollut taipumusta totuuden muunteluun.

Kun saa sakot kovasta ylinopeudesta, selitys toimittajalle voi olla, että juuri sinä iltana oli kiire kotiin saunaan, vaikka ylinopeuksia ja sakkoja on ollut muutoinkin.

Virallisessa ansioluettelossa saattaa aina ministerin cv:hen asti lillua joskus keksitty työkokemus ministerin erityisavustajana hallituksessa, vaikka oikeasti kyse oli vain ministerin eduskunta-avustajana toimimisesta.

Kun on maannut viikkoja toimintakyvyttömänä sairaalassa, saattaa syntyä houkutus kertoa julkisuuteen vain tieto hyvin sujuvasta toipumisesta tavallisesta keuhkokuumeesta - vahva johtaja ei saa olla heikko.

Tekevälle sattuu.

Antti on tarinankertoja myös toisessa, myönteisessä merkityksessä.

Raskaiden töiden vuoksi hän on jo pitkään ollut tarkka ja pidättyväinen alkoholin käyttönsä suhteen. Sopivassa seurassa ja sopivassa tilanteessa hyvän ruoan ja juoman ääressä hänestä voi kuitenkin kuoriutua oiva seuramies, joka laskee hyväntahtoista ja toverillista leikkiä muiden läsnä olevien kustannuksella.

Pilailu on olennainen osa hänen huumoriaan ja kyllä häntä voi huumorintajuiseksi kehua.

Ennen mieluisassa seurassa rentoutumiseen saattoivat liittyä paitsi rauhoittavat savukkeet, myös kalliit sikaarit. Sydänkohtauksen jälkeen näistä nautinnoista täytyy kieltäytyä.

Herkkähipiäinen mies

Antti on itse sanonut räjähtävänsä helposti ja nopeasti, mutta leppyvänsä nopeasti. Tämä pitää paikkansa. Jos on ollut erimielisyyksiä, mutta joudutaan tekemään yhteistyötä niiden jälkeen, hän pyyhkii vanhat riidat sivuun ja jatkaa puhtaalta pöydältä.

Samaan aikaan hän saattaa olla myös pitkävihainen. Hän saattaa kantaa kaunaa tai suhtautua johonkuhun kielteisesti vuosikausia – etenkin jos kokee henkilön olleen jonkinlainen uhka. Ja Anttikin osaa selän takana puhumisen, kuten me suomalaiset yleensä.

Vaikka Antti yleensä on hyvä ryhmä- ja kokoustyöskentelyn vetäjä, hän saattaa räjähtää myös niissä. Hän saattaa pyytää osallistujilta arvioita ja kritiikkiä jostakin asiasta, mutta jos se on kielteistä hän voi suuttua. Monesti räjähdys alkaa sivulauseella ”epäilet sä, että…”, ”et sä usko, että…” tai ”väitätteks te, että…”. Möly kantautuu joskus käytävällekin.

Antti on herkkä omasta imagostaan ja julkikuvastaan. Etenkin aiemmin hän saattoi sydämistyä toimittajalle yhden haastattelun perusteella, jossa häntä oli mielestään kuvattu tai tulkittu väärin. Ja hän muisti sen pitkään.

Hän ylipäätään kantaa huolta siitä, että toimittajilla on hänestä "väärä" kuva.

Vuodet politiikan huipulla ovat rentouttaneet suhtautumista tiedotusvälineisiin. Enää ei ehdi eikä tarvitse hermostua yhden tai kahden toimittajan kirjoituksista.

Herkkähipiäisyys kytkeytyy itsetuntoon, joka on heikompi kuin kovan ay- ja politiikkajyrän maine antaa ymmärtää. Ammattiliittoaikoina epävarmuus näkyi suurien lakkojen ratkaisevina hetkinä – vastuu siitä uskaltaako mennä enää pidemmälle painoi raskaana.

Huono itsetunto tuli ilmi kaikille suomalaisille huhtikuussa 2014, kun Antti penkin alle menneiden vaalien jälkeen pelkäsi Urpilaisen revanssia.

Ylen esittämällä videolla  Antti epäili, että Urpilainen haluaa takaisin puolueen puheenjohtajaksi. Videolla hän keskusteli Riiassa Slovakian sosiaalidemokraattisen ministerikollegansa Peter Kazimirin kanssa ennen euroryhmän kokousta.

Myöhemmin Antti kertoi epäilynsä Urpilaisen aikeista johtuneen väärinymmärryksestä.

Usein epävarmuus – silloin kun sitä on - näkyy Antin olemuksessa ja esiintymisessä esimerkiksi haastatteluissa selkeästi.

Liittopuheenjohtajana hän ei ollut kovin tottunut esiintymään suurille joukoille tai villitsemään kansaa puhujapöntöstä. Siihen ei ollut tarvetta. Tästä syystä hän hapuili puheita pitäessään monta vuotta SDP:n johtoon noustuaan.

Liittojohtajana Antti jännitti englannilla esiintymistä ay-liikkeen kansainvälisissä kokouksissa ja oli hellyyttävän onnellinen, jos esiintyminen  menikin hyvin. Englannin kielellä asiointi saattaa olla kova paikka yhä nyt, puheenjohtajamaan pääministerin roolissa EU:ssa.

Hyvävelimies

Antti ei johtajana rakenna ympärilleen hovia. Kaikilla on vapaa pääsy hänen luokseen ja hän kuulee kaikkia. Hän ei osallistu kosteisiin illanistujaisiin eikä harrasta saunailtoja. Hänen kanssaan asiat täytyy pystyä hoitamaan muutoin.

Se, ettei hoveja ole, ei tarkoita etteikö Antti johtajana ottaisi ja pitäisi suosikkeja. Heitä on ja on ollut. He saavat  erivapauksia kollegoihinsa verrattuna ja etuja, joita muut eivät työyhteisössä nauti.

Antti on myös uskollinen suosikeilleen  - ja lähimmilleen ylipäätänsä. Noustuaan asianajajasta liittojohtajaksi vuonna 2002, hän otti yhtiökumppaninsa mukaan liittoon ja kuljetti tämän seuraavaankin liittoon rinnallaan.

 

5 ASIAA, JOITA ET TIENNYT ANTTI RINTEESTÄ

Tunnin lenkki kello 5

Kuten tunnettua, Antti nukkuu vain 4 – 5 tuntia yössä. Hän on kertonut aamujensa alkaneen jo 10 vuoden ajan noin kello 5 tunnin kestävällä kävelylenkillä, jota seuraa päivän lehtien luku tunnin verran ennen töihin lähtöä. Kiireinen huippupoliitikon elämä lienee pudottanut aamulenkin ohjelmasta.

Suomalainen mies grillaa

Antti on innokas kokkaaja. Pekonipasta ei ole hänen ainoa reseptinsä. Erityisen mielellään hän grillaa kesäisin. Bravuureihin kuuluu pakastehummerin grillaaminen sellaisenaan, kokonaisena kaasugrillissä.

Nuoruus vallesmannina

Antti kertoo mielellään opiskeluaikojen kesätyöstään Rautavaaran ja Karttulan piirien vs. nimismiehenä. Siihen aikaan maalaisvallesmanneille sattui ja tapahtui. Seudulla vietti eläkepäiviään SKDL:n legendaarinen metsätyömies ja ex-kansanedustaja Veikko J. Rytkönen. Rytkönen oli kansanedustajana tunnettu paitsi ronskista viinankäytöstään myös alituisesta rahapulastaan. Hän mm. jäi kiinni siitä, että eduskunnan päivärahoja saadakseen oli ilmoittanut postilaatikon osoitteekseen kotikunnassaan. Lasse Lehtisen mukaan Rytkönen oli kansanedustajuutensa aikana Supon syväkurkku SKP:n sisällä rahaa vastaan. Rahapula seurasi Rytköstä myös eläkkeellä. Niissä merkeissä Antti joutui metsästämään ex-kansanedustajaa ja löysi tämän lopulta syrjäisestä töllistä, jossa löi haastelapun kouraan.

Raskas kaasujalka

Ennen nykyaikoja, jolloin autonkuljettaja vie, Antti maakuntamatkoillaan autoili kernaasti, jos vain mahdollista. Vaikka hän on poseerannut käytetyn Volkkarin kanssa nyt poliitikkona, Antti on vuosikymmeniä ollut vankka volvomies. Kun matkoilta on aina kiire kotiin, nopeusrajoitukset saavat  kyytiä. Hän on turvautunut jopa navigaattoriin, joka varoittaa poliisin valvontakameroista, mutta silti vahinkoja sattuu ja ylinopeussakkoja tipahtelee.

Yliluonnolliset kokemukset

Antti uskoo yliluonnollisiin ilmiöihin ja henkiolentoihin. Sopivassa seurassa hän saattaa innostua kertomaan omista yliluonnollisista kokemuksistaan.

]]>
3 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277085-tallainen-antti-rinne-on-oikeasti#comments Antti Rinne Antti Rinteen hallitus Hallitusohjelma 2019 Politiikka SDP Fri, 07 Jun 2019 11:46:30 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277085-tallainen-antti-rinne-on-oikeasti
Rinteen hallituksen ulkopolitiikka http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277067-rinteen-halltuksen-ulkopolitiikka <p>Milos Formanin vuonna 1984 ohjaamassa Mozart-elokuvassa &rdquo;Amadeus&rdquo; konnan roolissa ollut Antonio Salieri sanoo yhdestä Mozartin sävellyksestä, että &rdquo;siinä on liian paljon nuotteja&rdquo;. Mozartin mielestä niitä oli juuri oikea määrä, mutta keisari uskoi Salieria. Juttu tuli mieleen miettiessäni, miten aloittaa tämä kirjoitus Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta, varsinkin sen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta osasta.</p><p>Rinteen hallituksen ohjelma siinä versiossa, joka on luettavissa valtioneuvoston nettisivuilta, on liitteineen yli 190 sivun pituinen. Aika näyttää, onko sen muodostavien puolueiden kyky luottamukseen perustuvaan yhteistoiminaan parempi kuin Jyrki Kataisen hallituksen, jonka 90-sivuisen ohjelman yksityiskohtaisuuden arveltiin heijastavan siihen kuuluneiden puolueiden keskinäisen luottamuksen puutetta. Sitä voinee jo nyt kysyä, mihin tämä hallitus mahtaa pystyä, jos ulkoiset olosuhteet edellyttäisivät kurssin muutosta ja ohjelmasta poikkeamista.</p><p>Pakko on myös päivitellä ohjelman tyylillistä ja tekstuaalista raakilemaisuutta, vaikka tätä voidaan ehkä pitää pikkumaisena, koska eihän siltä kaunokirjallisia meriittejä olisi kohtuullista vaatia. Silti on ärsyttävää, miten paljon ohjelmassa on sikin sokin korkealentoisia propagandistisia, julkistuksellisia lauseita, tilannekuvausfaktaa (joka saattaa olla osittain fiktiota), laajoja yhteiskuntapoliittisia tavoitteita erittäin yleisluontoisesti muotoiltuina ja hyvin yksityiskohtaisia konkreettisia asioita, jotka vaikuttavat eri viranomaisten tai puolueiden pohja- ja ohjelmapapereista kerätyiltä ja sellaisenaan sisään runtatuilta. Vaikka tavoitteet ja keinot on erotettu otsikoilla, näin ei aina tapahdu niiden sisällön osalta. Jos kamelia sanotaan komitean suunnittelemaksi hevoseksi, tämä ohjelma vaikuttaa komitean suunnittelemalta kamelilta. Ironista kyllä, ohjelmasta löytyy myös kohta, jossa ilmoitetaan edistettävän selkeän ja ymmärrettävän viranomaiskielen käyttöä. Hallitusohjelma ei siihen esimerkin voimalla yllytä.</p><p>Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitellään ohjelmassa hyvin laveasti. Selittämättömäksi ja selittämistä vaativaksi jää se, että puolustuspolitiikka on sijoitettu kokonaan eri lukuun, &rdquo;Turvallinen oikeusvaltio Suomi&rdquo;, kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Turvallisuuspolitiikastahan siinäkin on kysymys eikä poliisitoimesta, saati oikeusvaltiosta. Yli 20 sivun pituisesta ulkopolitiikka-tekstistä (minkä lisäksi myös monet sisäpolitiikan puolelle kuuluvat asiat sisältävät kansainvälisiä asioita, esimerkkeinä verotus ja ympäristö) olisi paljon kommentoitavaa, mutta jääköön tällä kertaa pariin asiaan.</p><p>Jos tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa sisäpoliittisissa asioissa, vielä vaikeampaa on ennakoida maailmaan menoa Suomen ulkopuolella, paitsi ehkä sen verran, että siellä tapahtuvat muutokset voivat olla vielä jyrkempiä ja iskeä Suomeen kovemmin kuin kotimaisten olosuhteiden muutokset. Kokemusta tästä on, vaikkei mentäisi muinaisaikoihin asti. Kommunismin ja Neuvostoliiton romahdus, 1990-luvun lopun talouskriisi Aasiassa, niin sanotun dotcom-kuplan puhkeaminen 2000-luvun taitteessa, Venäjän nahanluonti lännen vastaiseksi asevoimia ja tietotekniikan mahdollisuuksia hyväksikäyttäväksi vastustajaksi, talouskriisi ja siihen liittynyt eurokriisi, Yhdysvaltain aseman ja politiikan muutos Trumpin kaudella: nämä vain esimerkkeinä tästä. Ulkoisten mullistuksien hallintaan saati niiden ohjailuun eivät Suomen rahkeet ollenkaan riitä. Ohjelman laveus ja yksityiskohtaisuus ei tältäkään osin helpota kurssinmuutoksia olosuhteiden muuttuessa.</p><p>Hallitusohjelman tätä osaa arvioidessaan ovat jotkut asiantuntijat sanoneet, että Sipilän hallituksen ohjelman sävyyn verrattuna ovat nimenomaan Venäjän käyttäytymisestä johtuneet uhkan tunteet paljolti väistyneet, mikä näyttäisi heijastuvan hallitusohjemaan siten, että niin sanotut &rdquo;globaalit&rdquo; haasteet kuten ilmastonmuutos ovat siinä nyt keskeisimmät huolenaiheet. Jos näin on, Venäjä on vetänyt pidemmän korren &rdquo;uuvutussodassaan&rdquo; länsimaita vastaan ainakin Suomessa. Samoin on nähty merkitystä sillä, että ohjelman ulkopoliittinen osa alkaa arvoja ja ihmisoikeuksia koskevalla julistuksenomaisella johdannolla. Merkitystä minäkin sillä näen, mutta ehkä eri merkityksen kuin poliittisesti korrektia olisi.</p><p>Ensinnäkin, on helppo arvata tuon arvojulistuksen alulle saattajat ja heidän motiivinsa, mutta vaikka ne ovat ylevät, olen skeptinen tällaisten julistusten suhteen. Ne kuulostavat kauniilta &ndash; kukapa voisi vastustaa universaalien arvojen ja ihmisoikeuksien pohjalle perustuvaa politiikkaa, eivätkähän nuo arvot huonoja ole. Parempi ja ainoa tehokas tapa niitä ajaa olisi kuitenkin hoitaa omat asiat niin, että ne kelpaisivat muille esimerkin voimalla, ilman saarnaamista. Jos saarnataan, se lämmittää julistajaa itseään, mutta ne, joille nuo terveiset on osoitettu &ndash; tai jotka kokevat ne itselleen osoitetuiksi, kokevat ne kulttuuri-imperialismiksi, lukkarinkouluksi, jolla entiset siirtomaaherrat ja heidän siipiveikkonsa (joihin me kuulumme) yrittävät edelleen osoittaa entisille alamaisilleen heidän paikkansa, vaikka heillä ei enää ole mahtia, jolla tahtonsa toteuttaa ja vaikka kouluttajat itse kovin usein poikkeavat omista opeistaan. &rdquo;Älä tee niinkuin minä teen vaan niinkuin minä sanon&rdquo;, kuten kerrotaan Juhani Ahon isän, rovasti Brofeltin tokaisseen hänen elämäntapojaan arvostelleille.</p><p>Toiseksi, kun tämä arvojulistus on asetettu koko ulkopolitiikka-luvun johdannoksi, kaikki sitä seuraava on ainakin implisiittisesti sille alisteista. Esimerkiksi heti seuraavana oleva perinteinen, myös Sipilän hallituksen ohjelmaan miltei samoin sanoin sisältynyt tavoite vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja turvata valtakunnan itsenäisyys ja koskemattomuus. Niin teoreettiselta kuin se voi kuulostaakin, entäpä jos arvojulistus joutuisi joskus ristiriitaan sitä seuraavan kappaleen kanssa? Olisiko meidän joidenkin arvo- tai ihmisoikeusnäkökohtien vuoksi tingittävä itsenäisyydestä ja alueellisesta koskemattomuudesta? Ainakin minulle juuri nämä jos mitkään ovat keskeisiä arvoja, ainakin jos arvona pidetään sitä mikä on arvokasta. Sitäpaitsi, ilman itsenäisyyttä ja alueellista koskettomuutta taitaisivat jäädä arvot muualla maailmassa ajamatta.</p><p>Toinen silmiin pistänyt lause hallitusohjelman ulkopoliittisessa osassa (ja se on itse asiassa toistettu puolustuspolitiikan osiossa) on julkisuudessakin jo kommentoitu ilmoitus, että Suomi ei salli aluettaan käytettävän vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. Jaakko Iloniemi on jäljittänyt sen Suomen ja Venäjän suhteita koskevaan, vuonna 1992 tehtyyn perussopimukseen, ja sieltähän sellainen lause todella löytyykin. Suomen ja Venäjän väliseen sopimukseen se taas lienee löytänyt tiensä siksi, että samanlainen lausuma löytyy Saksan ja Venäjän välisestä vastaavasta sopimuksesta, joka tehtiin hieman aikaisemmin. Niinpä monesta varmaan tuntuu, että voihan tuollaisen laittaa myös Suomen hallituksen ohjelmaan. Ehkä niin, mutta vuonna 1992 ajat olivat toisenlaiset, ja lause on pakottaa esiin kysymyksiä.</p><p>Jo se, mistä lause on peräisin, liittää sen erottamattomasti Venäjään. Venäjä on siis se maa, jota vastaan Suomi julistaa olevansa sallimatta alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin. Ehkä minä olen liian epäluuloinen, mutta pakosta tunkee mieleen ajatus, että tasapainotetaanko lauseella hallitusohjelmaan edelleen sisällytettyä &rdquo;Nato-optiota&rdquo; tai -&rdquo;mahdollisuutta&rdquo; kuten sitä kai nyttemmin pitäisi kutsua. Toisin sanoen, onko lause kiertoilmaisu sille, että Nato-jäsenyyttä ei aiota tämän hallituksen aikana hakea, kuten Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa tehtiin eksplisiittisesti? Tätä lausettahan ovat erityisesti viljelleet sosiaalidemokraattiset ulkopolitiikan edusmiehet.</p><p>Ilman suoraa Nato-jäsenyyskytkentääkin tällainen lause avaa muille maille (eli siis tälle yhdelle maalle) mahdollisuuden itse tulkita sitä, mitä vihamielisenä alueen käyttönä pidetään ja siten ajaa Suomea puolustuskannalle esimerkiksi sotaharjoitusten pitämisessä, ilmavalvonnassa tai ties missä, jopa puolustusvalmiuden kohottamisessa vaikkapa uusilla hävittäjä- ja alushankinnoilla. Ylipäänsä, miksi rajoittaa omaa toimintavapauttaan? Richard Nixonilta on peräisin hyödylliseltä tuntuva neuvo: älä koskaan paljasta vastapuolelle sitä, mitä et ainakaan aio tehdä. Nyt on paljastettu, ja pelkäänpä että kiitollisuutta siitä ei kannata odottaa sieltä, missä näitä tekstejä tarkkaan luetaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Milos Formanin vuonna 1984 ohjaamassa Mozart-elokuvassa ”Amadeus” konnan roolissa ollut Antonio Salieri sanoo yhdestä Mozartin sävellyksestä, että ”siinä on liian paljon nuotteja”. Mozartin mielestä niitä oli juuri oikea määrä, mutta keisari uskoi Salieria. Juttu tuli mieleen miettiessäni, miten aloittaa tämä kirjoitus Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta, varsinkin sen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta osasta.

Rinteen hallituksen ohjelma siinä versiossa, joka on luettavissa valtioneuvoston nettisivuilta, on liitteineen yli 190 sivun pituinen. Aika näyttää, onko sen muodostavien puolueiden kyky luottamukseen perustuvaan yhteistoiminaan parempi kuin Jyrki Kataisen hallituksen, jonka 90-sivuisen ohjelman yksityiskohtaisuuden arveltiin heijastavan siihen kuuluneiden puolueiden keskinäisen luottamuksen puutetta. Sitä voinee jo nyt kysyä, mihin tämä hallitus mahtaa pystyä, jos ulkoiset olosuhteet edellyttäisivät kurssin muutosta ja ohjelmasta poikkeamista.

Pakko on myös päivitellä ohjelman tyylillistä ja tekstuaalista raakilemaisuutta, vaikka tätä voidaan ehkä pitää pikkumaisena, koska eihän siltä kaunokirjallisia meriittejä olisi kohtuullista vaatia. Silti on ärsyttävää, miten paljon ohjelmassa on sikin sokin korkealentoisia propagandistisia, julkistuksellisia lauseita, tilannekuvausfaktaa (joka saattaa olla osittain fiktiota), laajoja yhteiskuntapoliittisia tavoitteita erittäin yleisluontoisesti muotoiltuina ja hyvin yksityiskohtaisia konkreettisia asioita, jotka vaikuttavat eri viranomaisten tai puolueiden pohja- ja ohjelmapapereista kerätyiltä ja sellaisenaan sisään runtatuilta. Vaikka tavoitteet ja keinot on erotettu otsikoilla, näin ei aina tapahdu niiden sisällön osalta. Jos kamelia sanotaan komitean suunnittelemaksi hevoseksi, tämä ohjelma vaikuttaa komitean suunnittelemalta kamelilta. Ironista kyllä, ohjelmasta löytyy myös kohta, jossa ilmoitetaan edistettävän selkeän ja ymmärrettävän viranomaiskielen käyttöä. Hallitusohjelma ei siihen esimerkin voimalla yllytä.

Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitellään ohjelmassa hyvin laveasti. Selittämättömäksi ja selittämistä vaativaksi jää se, että puolustuspolitiikka on sijoitettu kokonaan eri lukuun, ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Turvallisuuspolitiikastahan siinäkin on kysymys eikä poliisitoimesta, saati oikeusvaltiosta. Yli 20 sivun pituisesta ulkopolitiikka-tekstistä (minkä lisäksi myös monet sisäpolitiikan puolelle kuuluvat asiat sisältävät kansainvälisiä asioita, esimerkkeinä verotus ja ympäristö) olisi paljon kommentoitavaa, mutta jääköön tällä kertaa pariin asiaan.

Jos tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa sisäpoliittisissa asioissa, vielä vaikeampaa on ennakoida maailmaan menoa Suomen ulkopuolella, paitsi ehkä sen verran, että siellä tapahtuvat muutokset voivat olla vielä jyrkempiä ja iskeä Suomeen kovemmin kuin kotimaisten olosuhteiden muutokset. Kokemusta tästä on, vaikkei mentäisi muinaisaikoihin asti. Kommunismin ja Neuvostoliiton romahdus, 1990-luvun lopun talouskriisi Aasiassa, niin sanotun dotcom-kuplan puhkeaminen 2000-luvun taitteessa, Venäjän nahanluonti lännen vastaiseksi asevoimia ja tietotekniikan mahdollisuuksia hyväksikäyttäväksi vastustajaksi, talouskriisi ja siihen liittynyt eurokriisi, Yhdysvaltain aseman ja politiikan muutos Trumpin kaudella: nämä vain esimerkkeinä tästä. Ulkoisten mullistuksien hallintaan saati niiden ohjailuun eivät Suomen rahkeet ollenkaan riitä. Ohjelman laveus ja yksityiskohtaisuus ei tältäkään osin helpota kurssinmuutoksia olosuhteiden muuttuessa.

Hallitusohjelman tätä osaa arvioidessaan ovat jotkut asiantuntijat sanoneet, että Sipilän hallituksen ohjelman sävyyn verrattuna ovat nimenomaan Venäjän käyttäytymisestä johtuneet uhkan tunteet paljolti väistyneet, mikä näyttäisi heijastuvan hallitusohjemaan siten, että niin sanotut ”globaalit” haasteet kuten ilmastonmuutos ovat siinä nyt keskeisimmät huolenaiheet. Jos näin on, Venäjä on vetänyt pidemmän korren ”uuvutussodassaan” länsimaita vastaan ainakin Suomessa. Samoin on nähty merkitystä sillä, että ohjelman ulkopoliittinen osa alkaa arvoja ja ihmisoikeuksia koskevalla julistuksenomaisella johdannolla. Merkitystä minäkin sillä näen, mutta ehkä eri merkityksen kuin poliittisesti korrektia olisi.

Ensinnäkin, on helppo arvata tuon arvojulistuksen alulle saattajat ja heidän motiivinsa, mutta vaikka ne ovat ylevät, olen skeptinen tällaisten julistusten suhteen. Ne kuulostavat kauniilta – kukapa voisi vastustaa universaalien arvojen ja ihmisoikeuksien pohjalle perustuvaa politiikkaa, eivätkähän nuo arvot huonoja ole. Parempi ja ainoa tehokas tapa niitä ajaa olisi kuitenkin hoitaa omat asiat niin, että ne kelpaisivat muille esimerkin voimalla, ilman saarnaamista. Jos saarnataan, se lämmittää julistajaa itseään, mutta ne, joille nuo terveiset on osoitettu – tai jotka kokevat ne itselleen osoitetuiksi, kokevat ne kulttuuri-imperialismiksi, lukkarinkouluksi, jolla entiset siirtomaaherrat ja heidän siipiveikkonsa (joihin me kuulumme) yrittävät edelleen osoittaa entisille alamaisilleen heidän paikkansa, vaikka heillä ei enää ole mahtia, jolla tahtonsa toteuttaa ja vaikka kouluttajat itse kovin usein poikkeavat omista opeistaan. ”Älä tee niinkuin minä teen vaan niinkuin minä sanon”, kuten kerrotaan Juhani Ahon isän, rovasti Brofeltin tokaisseen hänen elämäntapojaan arvostelleille.

Toiseksi, kun tämä arvojulistus on asetettu koko ulkopolitiikka-luvun johdannoksi, kaikki sitä seuraava on ainakin implisiittisesti sille alisteista. Esimerkiksi heti seuraavana oleva perinteinen, myös Sipilän hallituksen ohjelmaan miltei samoin sanoin sisältynyt tavoite vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja turvata valtakunnan itsenäisyys ja koskemattomuus. Niin teoreettiselta kuin se voi kuulostaakin, entäpä jos arvojulistus joutuisi joskus ristiriitaan sitä seuraavan kappaleen kanssa? Olisiko meidän joidenkin arvo- tai ihmisoikeusnäkökohtien vuoksi tingittävä itsenäisyydestä ja alueellisesta koskemattomuudesta? Ainakin minulle juuri nämä jos mitkään ovat keskeisiä arvoja, ainakin jos arvona pidetään sitä mikä on arvokasta. Sitäpaitsi, ilman itsenäisyyttä ja alueellista koskettomuutta taitaisivat jäädä arvot muualla maailmassa ajamatta.

Toinen silmiin pistänyt lause hallitusohjelman ulkopoliittisessa osassa (ja se on itse asiassa toistettu puolustuspolitiikan osiossa) on julkisuudessakin jo kommentoitu ilmoitus, että Suomi ei salli aluettaan käytettävän vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. Jaakko Iloniemi on jäljittänyt sen Suomen ja Venäjän suhteita koskevaan, vuonna 1992 tehtyyn perussopimukseen, ja sieltähän sellainen lause todella löytyykin. Suomen ja Venäjän väliseen sopimukseen se taas lienee löytänyt tiensä siksi, että samanlainen lausuma löytyy Saksan ja Venäjän välisestä vastaavasta sopimuksesta, joka tehtiin hieman aikaisemmin. Niinpä monesta varmaan tuntuu, että voihan tuollaisen laittaa myös Suomen hallituksen ohjelmaan. Ehkä niin, mutta vuonna 1992 ajat olivat toisenlaiset, ja lause on pakottaa esiin kysymyksiä.

Jo se, mistä lause on peräisin, liittää sen erottamattomasti Venäjään. Venäjä on siis se maa, jota vastaan Suomi julistaa olevansa sallimatta alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin. Ehkä minä olen liian epäluuloinen, mutta pakosta tunkee mieleen ajatus, että tasapainotetaanko lauseella hallitusohjelmaan edelleen sisällytettyä ”Nato-optiota” tai -”mahdollisuutta” kuten sitä kai nyttemmin pitäisi kutsua. Toisin sanoen, onko lause kiertoilmaisu sille, että Nato-jäsenyyttä ei aiota tämän hallituksen aikana hakea, kuten Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa tehtiin eksplisiittisesti? Tätä lausettahan ovat erityisesti viljelleet sosiaalidemokraattiset ulkopolitiikan edusmiehet.

Ilman suoraa Nato-jäsenyyskytkentääkin tällainen lause avaa muille maille (eli siis tälle yhdelle maalle) mahdollisuuden itse tulkita sitä, mitä vihamielisenä alueen käyttönä pidetään ja siten ajaa Suomea puolustuskannalle esimerkiksi sotaharjoitusten pitämisessä, ilmavalvonnassa tai ties missä, jopa puolustusvalmiuden kohottamisessa vaikkapa uusilla hävittäjä- ja alushankinnoilla. Ylipäänsä, miksi rajoittaa omaa toimintavapauttaan? Richard Nixonilta on peräisin hyödylliseltä tuntuva neuvo: älä koskaan paljasta vastapuolelle sitä, mitä et ainakaan aio tehdä. Nyt on paljastettu, ja pelkäänpä että kiitollisuutta siitä ei kannata odottaa sieltä, missä näitä tekstejä tarkkaan luetaan.

]]>
9 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277067-rinteen-halltuksen-ulkopolitiikka#comments Antti Rinne Hallitusohjelma 2019 Ulkopolitiikka Fri, 07 Jun 2019 05:16:44 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277067-rinteen-halltuksen-ulkopolitiikka
Rinteen ohjelmassa yksi (1) keino asunnottomuuden puolittamiseksi 3,5 vuodessa http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277022-rinteen-hallituksella-yksi-1-keino-asunnottomuuden-puolittamiseen <p><strong>Rinteen</strong> <strong>hallitus on ties kuinka mones hallitus, joka lupaa poistaa asunnottomuuden.&nbsp;<a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/sallistava-ja-osaava-suomi-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestava-yhteiskunta">&nbsp;Hallituksen ohjelmassa</a> on yksi (1) ainoa keino asunnottomuuden poistamiseksi - tosin se on hyvä. Mutta millä perusteella otetaan painopisteeksi maahanmuuttajat, muttei keski-ikäisiä yksin eläviä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia miehiä? Tärkeintä olisi saada kunnat kuriin.&nbsp; Asunnottomuusuhan alla olevat ihmiset ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa sen perusteella, missä kunnassa sattuvat asumaan.</strong></p><p><strong>Antti Rinteen</strong> hallitus on ties kuinka mones hallitus, joka lupaa poistaa asunnottomuuden Suomesta. Tällä kertaa kirjaus kuuluu: &rdquo;Puolitetaan asunnottomuus vaalikauden aikana ja poistetaan asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä&rdquo;.&nbsp;</p><p>Hallitukset ovat kyenneet vähentämään asunnottomuutta Suomessa <a href="http://asuntoensin.fi/aineistopankki/asunnottomuuden-ennaltaehkaisyn-toimenpideohjelma-aunen-valiraportti-2018/">vain 25 %:a neljännesvuosisadassa </a>(1994 &ndash; 2019). Nyt Rinteen hallitus lupaa vähentää sitä 50 %:a 3,5 vuodessa (&quot;vuoteen 2023 mennessä&quot;).</p><p>Tämä on tyypillistä Rinteen hallituksen ohjelmalle. Asetetaan dramaattisia ja historiallisia tavoitteita, jotka luvataan toteuttaa muutamassa vuodessa, mutta niihin ei juurikaan osoiteta uusia keinoja.</p><p>Myös <strong>Juha Sipilän </strong>hallitus <a href="http://asuntoensin.fi/aineistopankki/asunnottomuuden-ennaltaehkaisyn-toimenpideohjelma-aunen-valiraportti-2018/">lupasi puolittaa asunnottomuuden </a>&ndash; vuoteen 2022 mennessä. Määräaikaan on pari vuotta.</p><p>En usko, että asunnottomuuden poistamista saavutetaan nytkään. Mutta uskon, että Rinteen hallitus pääsee tavoitteessaan pitkälle.</p><p><strong>Mihin unohtuivat yksin elävät keski-ikäiset miehet? </strong></p><p>Rinteen hallituksen tilannekuva on osin väärä. Hallitus ilmoittaa, että asuntojen saatavuudessa ja asunnottomuuden ehkäisyssä painopisteenä ovat &rdquo;nuoret ja maahanmuuttajat&rdquo;. Millä perusteella otetaan painopisteeksi maahanmuuttajat, muttei keski-ikäisiä yksin eläviä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia miehiä? <a href="https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)">Asunnottomista noin 60 %:a on yli 25 -vuotiaita yksineläviä miehiä.</a></p><p>Esimerkiksi turkulaisten saamasta toimeentulotuesta puolet menee yksin eläville miehille. Joka kolmas turkulainen on yksin elävä.</p><p>Nuoret asunnottomat poikkeavat seurantatietojen perusteella keski-ikäisistä asunnottomista miehistä siten, että he ovat <a href="http://asuntoensin.fi/aineistopankki/asunnottomuuden-ennaltaehkaisyn-toimenpideohjelma-aunen-valiraportti-2018/">asunnottomana muutamia viikkoja tai kuukauden ja siirtyvät takaisin asuntomarkkinoille </a>varsin kivuttomasti.</p><p>Valtaosa <a href="http://www.stat.fi/til/asas/2016/asas_2016_2017-05-22_tie_001_fi.html">työikäisistä yksineläjistä on miehiä</a>. Heitä on noin 400 000. Yksinasuvien miesten määrä on tuplaantunut reilussa 20 vuodessa.</p><p>Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus <a href="http://asuntoensin.fi/aineistopankki/asunnottomuuden-ennaltaehkaisyn-toimenpideohjelma-aunen-valiraportti-2018/">ARA:n selvityksen mukaan Suomessa oli vuoden 2017 lopussa asunnottomia henkilöitä yhteensä 7 112</a>. Heistä 6 615 oli yksineläviä asunnottomia ja pitkäaikaisasunnottomia 1 893. Asunnottomia perheitä oli 214.</p><p><strong>Taas uusi ohjelma</strong></p><p>Rinteen hallitusohjelma lupaa: &rdquo;Käynnistetään yhteistyöohjelma keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2027&rdquo;.</p><p>Se, että käynnistetään ohjelma, ei takaa vielä mitään. Ohjelmia asunnottomuuden poistamiseksi ovat hallitukset käynnistäneet vaikka kuinka paljon. Jo neljännesvuosisadan ajan, 1990 &ndash;luvun alusta lähtien.</p><p>Itse asiassa nytkin on käynnissä Sipilän hallituksen vuonna 2016 käynnistämä <a href="http://asuntoensin.fi/aineistopankki/asunnottomuuden-ennaltaehkaisyn-toimenpideohjelma-aunen-valiraportti-2018/">Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE</a>.</p><p><strong>Asumisneuvonta pakolliseksi - hyvä</strong></p><p>Rinteen hallituksen ohjelmassa on yksi (1) ainoa konkreettinen keino asunnottomuuden poistamiseksi:</p><p>&rdquo;Asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseksi tehdään asumisneuvonnasta lakisääteistä ja osoitetaan siihen riittävät resurssit. Turvataan riittävä asumisneuvonta yhdessä kuntien kanssa. Asumisneuvontaa on oltava tarjolla asumismuodosta riippumatta&rdquo;</p><p><a href="http://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Oppaat/Asumisneuvonnan_opas">ARA on jo pitkään pyrkinyt saamaan asumisneuvontaa </a>kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi siinä onnistumatta. Asumisneuvonta on osoittautunut&nbsp; kustannustehokkaaksi toimintatavaksi, jolla saadaan inhimillisten hyötyjen lisäksi taloudellisia säästöjä muun muassa&nbsp;kiinteistöyhtiöille ja sosiaalitoimelle.</p><p>Osana Sipilän hallituksen Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE:a ohjelmakaupunkeihin hankittiin uusia asumisneuvojia vuosina 2016-2017. <a href="http://asuntoensin.fi/aineistopankki/asunnottomuuden-ennaltaehkaisyn-toimenpideohjelma-aunen-valiraportti-2018/">Seurantakyselyn mukaan asumisneuvojat estivät ohjelmakaupungeissa </a>vuonna 2016 kaikkiaan 2 196 häätöä ja vuonna 2017 peräti 2 871 häädön toteutumisen.</p><p>Suurista vuokranantajista mm. Kojamo (entinen VVO) ja Sato ovat noudattaneet ARA:n ohjetta ja niillä on asumisneuvontajärjestelmä. Kunnista mm. Turku noudattaa ARA:n asumisneuvontaohjeistusta.</p><p>Kojamo perustelee asumisneuvonnan tarpeellisuutta ja tärkeyttä seuraavasti: &ldquo;Asumisneuvonta tarjoaa asukkaille apua ja neuvoja haastaviin elämäntilanteisiin. Parhaimmillaan neuvonta ehkäisee asiakkaiden vaihtuvuutta, vähentää häiriöitä asuintaloissa ja tarjoaa ratkaisuja vuokranmaksun haasteisiin.&rdquo;</p><p>Luulisi, että kuntien itsensä omistama suuri vuokranantajakonserni Kunta-asunnot KAS olisi ensimmäisenä noudattanut asumisneuvonnan järjestämistä asuntokannassaan. Vielä mitä.</p><p>KAS on pyyhkinyt takamuksensa ARA:n suosituksilla. KAS:n vuokra-asukkaille ei ole järjestetty minkäänlaista asumisneuvontaa. Hyvä, että kaikki toimijat saadaan nyt lain voimalla noudattamaan suosituksia.</p><p>Rahasta asia ei ole KAS:illa ollut kiinni.</p><p>KAS:illa&nbsp;on noin 8000 vuokra-asuntoa yli 30 paikkakunnalla. Konsernin liikevaihto vuonna 2017 oli 56,2 miljoonaa euroa, liikevoitto 13,7 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 9,6 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 7,7 miljoonaa euroa.</p><p>Hyvää taloudellista tilaansa KAS mainostaa tiedottamalla ostaneensa juuri yli 300 vuokra-asuntoa lisää Espoosta, Hollolasta, Lahdesta, Oulusta ja Riihimäeltä. Kolme vuotta sitten KAS osti Satolta liki 300 vuokra-asuntoa.</p><p><strong>Kunnat toimivat miten sattuu</strong></p><p>Vuokranantajan järjestämä asumisneuvonta on kullankallis esimerkiksi työkyvyttömälle pienillä tuilla elävälle ja asunnottomuusuhan alla olevalle ihmiselle. &nbsp;Miten&nbsp;tällainen ihminen muutoin jaksaa yksin estää joutumisensa asunnottomaksi?</p><p>Kunnat ovat hoitaneet asunnottomuuden ehkäisyn ja asumisneuvonnan miten sattuu. Tilanne on sama kuin ihmisten hoitoon pääsyssä terveyskeskukseen. Asunnottomuusuhan alla olevat ihmiset ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa sen perusteella, missä kunnassa sattuvat asumaan.</p><p>Myönteinen&nbsp;esimerkki on Turku.</p><p>Turussa oli viime vuoden lopussa <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10744245">504 ihmistä vailla asuntoa</a>. Edellisvuodesta määrä on lisääntynyt noin 50:llä.</p><p>Turun kaupungin vuokra-asuntoyhtiöillä TVT Oy:llä ja Akseli Kiinteistöpalveluilla on yhteensä 4 asumisneuvojaa. Lisäksi kaupungilla on oma asumisneuvoja nuorille. Asumisneuvonta auttaa esimerkiksi vastikkeen- tai vuokranmaksuvaikeuksissa, häätöuhissa ja asumiseen liittyvien tukien ja etuuksien hakemisessa.</p><p>60 kilometrin päässä Salon kaupungissa asunnottomuuden ehkäisy ja asumisneuvonta ovat rempallaan. Niitä ei yksinkertaisesti ole. Tämä ei liene hyvä tilanne siitä huolimatta, että asunnottomuus on vähäistä kaupungissa.</p><p>Salon Vuokratalot Oy on Salon kaupungin omistama vuokrataloyhtiö. Salo on kuitenkin ulkoistanut liki kaikki sosiaaliset vuokra-asuntonsa eli käytännössä oman vuokrataloyhtiönsä paikalliselle yksityiselle osuuspankille. Lounaismaan OP-isännöinti eli Salon Seudun Op-Kiinteistökeskus hoitaa yhtiön isännöinnin ja asukasvalinnan, jossa ei juuri sosiaalisia seikkoja oteta huomioon eikä asunnottomuuden uhan alla olevia aseteta eritysasemaan. Siitä huolimatta, että suuri osa yhtiön asunnoista on koko ajan tyhjillään.</p><p>OP hallinnoi suurinta osaa Salon kaupungin omistamista 1700 vuokra-asunnosta. Niistä on viime vuosina ollut <a href="http://www.sss.fi/2016/02/salon-kaupungilla-on-toista-sataa-tyhjaa-vuokra-asuntoa/">noin 160 asuntoa ilman asukasta</a>.</p><p>Asunnot siirrettiin pois kaupungin määräysvallasta valtuuston suurella <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074050796/Kuntaasunnot+Oy+tutkii+Salon+vuokraasunnot">enemmistöllä jo 13 vuotta sitten</a>, vuonna 2006. Siinä ei paljon mietitty kunnan vastuuta sosiaalisesta vuokra-asuntokannasta eikä asunnottomuuden ehkäisemistä. Vain Vasemmistoliitto vastusti kaupungin vuokra-asuntojen siirtymistä pois kaupungin suorasta omistuksesta.</p><p><strong>&quot;Turvaverkot löytyvät muualta yhteiskunnasta&quot;</strong></p><p>Osuuspankille ulkoistetun<a href="http://www.sss.fi/2018/08/nokian-irtisanomiset-kasvattivat-vuokrarastien-maaraa-salossa/"> Salon Vuokra-asunnot Oy.n toimitusjohtaja Oili Välikangas linjasi</a> viime elokuussa:</p><p>&rdquo;Vuokraamme harvoin asuntoa ihmiselle, jolla on vuokrarästejä jonnekin. Jos ihmisellä on vaikkapa kymmeniä maksuhäiriömerkintöjä, herää kysymys onko niitä tarkoitus edes hoitaa.&rdquo;</p><p>&rdquo;Salossa on runsaasti asuntoja vapaana yksityiselläkin puolella. Aina saa asunnon, jos vanha menee alta. Nyt on varaa jättää vuokra maksamatta&rdquo;, Välikangas jatkaa.</p><p>Välikangas painottaa, ettei heillä ole juuri joustamisen varaa vuokranmaksussa:</p><p>&rdquo;Meidän tehtävämme ei ole joustaa, vaan turvaverkot löytyvät muualta yhteiskunnasta&rdquo;.</p><p>Aika kovaa puhetta ihmiseltä, joka hallitsee Salon kaupungin koko 1700 asunnon muinaista sosiaalisen asuntotuotannon vuokra-asuntokantaa. Ja jonka omistamassa yhtiössä on koko ajan yli 150 asuntoa tyhjillään.</p><p>Huomautettakoon, että lain mukaan maksuhäiriöt ja luottotietomerkinnät eivät saa vaikuttaa hakijan mahdollisuuteen saada vuokra-asunto aravarahoituksella rakennetusta vuokratalosta. Luultavasti kaikki toimitusjohtaja Välikankaan hallitsemista 1700 asunnosta ovat tällaisia aravavuokra-asuntoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rinteen hallitus on ties kuinka mones hallitus, joka lupaa poistaa asunnottomuuden.  Hallituksen ohjelmassa on yksi (1) ainoa keino asunnottomuuden poistamiseksi - tosin se on hyvä. Mutta millä perusteella otetaan painopisteeksi maahanmuuttajat, muttei keski-ikäisiä yksin eläviä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia miehiä? Tärkeintä olisi saada kunnat kuriin.  Asunnottomuusuhan alla olevat ihmiset ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa sen perusteella, missä kunnassa sattuvat asumaan.

Antti Rinteen hallitus on ties kuinka mones hallitus, joka lupaa poistaa asunnottomuuden Suomesta. Tällä kertaa kirjaus kuuluu: ”Puolitetaan asunnottomuus vaalikauden aikana ja poistetaan asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä”. 

Hallitukset ovat kyenneet vähentämään asunnottomuutta Suomessa vain 25 %:a neljännesvuosisadassa (1994 – 2019). Nyt Rinteen hallitus lupaa vähentää sitä 50 %:a 3,5 vuodessa ("vuoteen 2023 mennessä").

Tämä on tyypillistä Rinteen hallituksen ohjelmalle. Asetetaan dramaattisia ja historiallisia tavoitteita, jotka luvataan toteuttaa muutamassa vuodessa, mutta niihin ei juurikaan osoiteta uusia keinoja.

Myös Juha Sipilän hallitus lupasi puolittaa asunnottomuuden – vuoteen 2022 mennessä. Määräaikaan on pari vuotta.

En usko, että asunnottomuuden poistamista saavutetaan nytkään. Mutta uskon, että Rinteen hallitus pääsee tavoitteessaan pitkälle.

Mihin unohtuivat yksin elävät keski-ikäiset miehet?

Rinteen hallituksen tilannekuva on osin väärä. Hallitus ilmoittaa, että asuntojen saatavuudessa ja asunnottomuuden ehkäisyssä painopisteenä ovat ”nuoret ja maahanmuuttajat”. Millä perusteella otetaan painopisteeksi maahanmuuttajat, muttei keski-ikäisiä yksin eläviä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia miehiä? Asunnottomista noin 60 %:a on yli 25 -vuotiaita yksineläviä miehiä.

Esimerkiksi turkulaisten saamasta toimeentulotuesta puolet menee yksin eläville miehille. Joka kolmas turkulainen on yksin elävä.

Nuoret asunnottomat poikkeavat seurantatietojen perusteella keski-ikäisistä asunnottomista miehistä siten, että he ovat asunnottomana muutamia viikkoja tai kuukauden ja siirtyvät takaisin asuntomarkkinoille varsin kivuttomasti.

Valtaosa työikäisistä yksineläjistä on miehiä. Heitä on noin 400 000. Yksinasuvien miesten määrä on tuplaantunut reilussa 20 vuodessa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvityksen mukaan Suomessa oli vuoden 2017 lopussa asunnottomia henkilöitä yhteensä 7 112. Heistä 6 615 oli yksineläviä asunnottomia ja pitkäaikaisasunnottomia 1 893. Asunnottomia perheitä oli 214.

Taas uusi ohjelma

Rinteen hallitusohjelma lupaa: ”Käynnistetään yhteistyöohjelma keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2027”.

Se, että käynnistetään ohjelma, ei takaa vielä mitään. Ohjelmia asunnottomuuden poistamiseksi ovat hallitukset käynnistäneet vaikka kuinka paljon. Jo neljännesvuosisadan ajan, 1990 –luvun alusta lähtien.

Itse asiassa nytkin on käynnissä Sipilän hallituksen vuonna 2016 käynnistämä Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE.

Asumisneuvonta pakolliseksi - hyvä

Rinteen hallituksen ohjelmassa on yksi (1) ainoa konkreettinen keino asunnottomuuden poistamiseksi:

”Asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseksi tehdään asumisneuvonnasta lakisääteistä ja osoitetaan siihen riittävät resurssit. Turvataan riittävä asumisneuvonta yhdessä kuntien kanssa. Asumisneuvontaa on oltava tarjolla asumismuodosta riippumatta”

ARA on jo pitkään pyrkinyt saamaan asumisneuvontaa kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi siinä onnistumatta. Asumisneuvonta on osoittautunut  kustannustehokkaaksi toimintatavaksi, jolla saadaan inhimillisten hyötyjen lisäksi taloudellisia säästöjä muun muassa kiinteistöyhtiöille ja sosiaalitoimelle.

Osana Sipilän hallituksen Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE:a ohjelmakaupunkeihin hankittiin uusia asumisneuvojia vuosina 2016-2017. Seurantakyselyn mukaan asumisneuvojat estivät ohjelmakaupungeissa vuonna 2016 kaikkiaan 2 196 häätöä ja vuonna 2017 peräti 2 871 häädön toteutumisen.

Suurista vuokranantajista mm. Kojamo (entinen VVO) ja Sato ovat noudattaneet ARA:n ohjetta ja niillä on asumisneuvontajärjestelmä. Kunnista mm. Turku noudattaa ARA:n asumisneuvontaohjeistusta.

Kojamo perustelee asumisneuvonnan tarpeellisuutta ja tärkeyttä seuraavasti: “Asumisneuvonta tarjoaa asukkaille apua ja neuvoja haastaviin elämäntilanteisiin. Parhaimmillaan neuvonta ehkäisee asiakkaiden vaihtuvuutta, vähentää häiriöitä asuintaloissa ja tarjoaa ratkaisuja vuokranmaksun haasteisiin.”

Luulisi, että kuntien itsensä omistama suuri vuokranantajakonserni Kunta-asunnot KAS olisi ensimmäisenä noudattanut asumisneuvonnan järjestämistä asuntokannassaan. Vielä mitä.

KAS on pyyhkinyt takamuksensa ARA:n suosituksilla. KAS:n vuokra-asukkaille ei ole järjestetty minkäänlaista asumisneuvontaa. Hyvä, että kaikki toimijat saadaan nyt lain voimalla noudattamaan suosituksia.

Rahasta asia ei ole KAS:illa ollut kiinni.

KAS:illa on noin 8000 vuokra-asuntoa yli 30 paikkakunnalla. Konsernin liikevaihto vuonna 2017 oli 56,2 miljoonaa euroa, liikevoitto 13,7 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 9,6 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 7,7 miljoonaa euroa.

Hyvää taloudellista tilaansa KAS mainostaa tiedottamalla ostaneensa juuri yli 300 vuokra-asuntoa lisää Espoosta, Hollolasta, Lahdesta, Oulusta ja Riihimäeltä. Kolme vuotta sitten KAS osti Satolta liki 300 vuokra-asuntoa.

Kunnat toimivat miten sattuu

Vuokranantajan järjestämä asumisneuvonta on kullankallis esimerkiksi työkyvyttömälle pienillä tuilla elävälle ja asunnottomuusuhan alla olevalle ihmiselle.  Miten tällainen ihminen muutoin jaksaa yksin estää joutumisensa asunnottomaksi?

Kunnat ovat hoitaneet asunnottomuuden ehkäisyn ja asumisneuvonnan miten sattuu. Tilanne on sama kuin ihmisten hoitoon pääsyssä terveyskeskukseen. Asunnottomuusuhan alla olevat ihmiset ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa sen perusteella, missä kunnassa sattuvat asumaan.

Myönteinen esimerkki on Turku.

Turussa oli viime vuoden lopussa 504 ihmistä vailla asuntoa. Edellisvuodesta määrä on lisääntynyt noin 50:llä.

Turun kaupungin vuokra-asuntoyhtiöillä TVT Oy:llä ja Akseli Kiinteistöpalveluilla on yhteensä 4 asumisneuvojaa. Lisäksi kaupungilla on oma asumisneuvoja nuorille. Asumisneuvonta auttaa esimerkiksi vastikkeen- tai vuokranmaksuvaikeuksissa, häätöuhissa ja asumiseen liittyvien tukien ja etuuksien hakemisessa.

60 kilometrin päässä Salon kaupungissa asunnottomuuden ehkäisy ja asumisneuvonta ovat rempallaan. Niitä ei yksinkertaisesti ole. Tämä ei liene hyvä tilanne siitä huolimatta, että asunnottomuus on vähäistä kaupungissa.

Salon Vuokratalot Oy on Salon kaupungin omistama vuokrataloyhtiö. Salo on kuitenkin ulkoistanut liki kaikki sosiaaliset vuokra-asuntonsa eli käytännössä oman vuokrataloyhtiönsä paikalliselle yksityiselle osuuspankille. Lounaismaan OP-isännöinti eli Salon Seudun Op-Kiinteistökeskus hoitaa yhtiön isännöinnin ja asukasvalinnan, jossa ei juuri sosiaalisia seikkoja oteta huomioon eikä asunnottomuuden uhan alla olevia aseteta eritysasemaan. Siitä huolimatta, että suuri osa yhtiön asunnoista on koko ajan tyhjillään.

OP hallinnoi suurinta osaa Salon kaupungin omistamista 1700 vuokra-asunnosta. Niistä on viime vuosina ollut noin 160 asuntoa ilman asukasta.

Asunnot siirrettiin pois kaupungin määräysvallasta valtuuston suurella enemmistöllä jo 13 vuotta sitten, vuonna 2006. Siinä ei paljon mietitty kunnan vastuuta sosiaalisesta vuokra-asuntokannasta eikä asunnottomuuden ehkäisemistä. Vain Vasemmistoliitto vastusti kaupungin vuokra-asuntojen siirtymistä pois kaupungin suorasta omistuksesta.

"Turvaverkot löytyvät muualta yhteiskunnasta"

Osuuspankille ulkoistetun Salon Vuokra-asunnot Oy.n toimitusjohtaja Oili Välikangas linjasi viime elokuussa:

”Vuokraamme harvoin asuntoa ihmiselle, jolla on vuokrarästejä jonnekin. Jos ihmisellä on vaikkapa kymmeniä maksuhäiriömerkintöjä, herää kysymys onko niitä tarkoitus edes hoitaa.”

”Salossa on runsaasti asuntoja vapaana yksityiselläkin puolella. Aina saa asunnon, jos vanha menee alta. Nyt on varaa jättää vuokra maksamatta”, Välikangas jatkaa.

Välikangas painottaa, ettei heillä ole juuri joustamisen varaa vuokranmaksussa:

”Meidän tehtävämme ei ole joustaa, vaan turvaverkot löytyvät muualta yhteiskunnasta”.

Aika kovaa puhetta ihmiseltä, joka hallitsee Salon kaupungin koko 1700 asunnon muinaista sosiaalisen asuntotuotannon vuokra-asuntokantaa. Ja jonka omistamassa yhtiössä on koko ajan yli 150 asuntoa tyhjillään.

Huomautettakoon, että lain mukaan maksuhäiriöt ja luottotietomerkinnät eivät saa vaikuttaa hakijan mahdollisuuteen saada vuokra-asunto aravarahoituksella rakennetusta vuokratalosta. Luultavasti kaikki toimitusjohtaja Välikankaan hallitsemista 1700 asunnosta ovat tällaisia aravavuokra-asuntoja.

]]>
0 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277022-rinteen-hallituksella-yksi-1-keino-asunnottomuuden-puolittamiseen#comments Antti Rinne Asunnottomuus Asunto ensin Hallitusohjelma 2019 Politiikka Wed, 05 Jun 2019 13:57:05 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277022-rinteen-hallituksella-yksi-1-keino-asunnottomuuden-puolittamiseen